Kummallista ininää militarismista - Obegripligt gnäll om militarism

Politiikan rappeutuminen pelkäksi perinneyhdistystoiminnaksi näkyi hiljattain siinä, että Hesari kaivoi naftaliinista pari politiikan tutkijaa kokemaan syvästi kuinka Suomen demokratiaa uhkaa "militarismi". Ao. tutkijoita en itse aio mainita nimeltä, koska heitä tulee suojella maalittamiselta ja kiusanteolta, mutta minun täytyy todeta, etten ole ollenkaan samaa mieltä heidän kanssaan, vaikka näen kyllä, mistä he ovat kotoisin, noin niin kuin poliittisesti. Nimittäin sieltä mistä minäkin.

Att politiken numera förfallit till någonting bara traditionsföreningar ägnar sig åt syntes nyligen i hur vår malligaste morgontidning Helsingin Sanomat grävde upp ett par fossiler till politikforskare som med den djupa inlevelsens bröstton förkunnade hur Finlands demokrati i dag kantänka hotas av "militarism". Sagda forskare nämner jag här inte vid namn, ty de bör skyddas mot onlinetrakasserier, men jag måste konstatera att jag alls inte delar deras åsikt, låt vara att jag nog ser att de har samma politiska rötter som jag. Vi är alla barn av åttiotalets antimilitarism.

Nykyaikaisen antimilitarismin nousu Suomessa tapahtui kahdeksankymmenluvulla, ja olinhan minäkin siinä mukana nuorena sivari-idealistina. Se perustui siihen hyvin latteaan ja epäoriginelliin ajatukseen, että autoritaarisena laitoksena puolustusvoimat ovat pohjimmiltaan sovittamattomassa ristiriidassa demokratian kanssa ja että aseista on siksi syytä kieltäytyä ja upseerien kanssa on oltava eri mieltä ihan periaatteessa. Muuten - näin se päättely kulki - armeija alistaa koko yhteiskunnan valtaansa ja tekee sotilasvallankaappauksen.

Åttiotalets antimilitarism, som jag i egenskap av ung vapenvägraridealist var med om, utgick från den föga originella plattityd att Försvarsmakten som en auktoritär institution i grund och botten står i oförenlig konflikt med demokratin, vilket då innebär att man måste vägra vapen och att man av principskäl måste ifrågasätta allt en arméofficerare säger ty annars kommer armén och gör en statskupp. Ungefär i den riktningen gick resonemanget.

En edelleenkään sano, että tuo loppupäätelmäkään olisi kaikilta osin virheellinen tai vainoharhainen. Kaikki byrokraattiset laitokset nimittäin sisäsyntyisesti pyrkivät laajenemaan. Isosiskovainaani, joka teki työuransa sosiaalitoimiston palveluksessa, sanoi joskus, että sosiaalityöntekijöiden, tai koko sosiaalitoimen, tunnuslause voisi olla "antakaa meille rahaa ja resursseja, niin ratkaisemme kaikki yhteiskunnan ongelmat". Aivan vastaavasti armeijasta varmasti löytyy väkeä, joka ajattelee, että puolustusvoimat voisivat riittävällä rahoituksella ja resurssoinnilla ratkaista kaikki yhteiskunnan ongelmat, myös sellaiset, jotka eivät suoraan liity sotalaitoksen vastuualueeseen.

Jag vill inte säga att detta resonemang bara handlade om självbedrägeri och paranoja. Alla byråkratiska institutioner har nämligen en endogen tendens att utvidga sig. Min hädangångna storasyster, som gjorde sin arbetskarriär inom socialförvaltning, sade en gång att socialarbetarnas, eller hela socialbranschens, slagord kunde lyda "ge oss pengar och resurser så löser vi alla problem i samhället". På ett helt motsvarande sätt finns det säkert folk inom armén som anser att försvarsmakten med tillräcklig finansiering och resurser kunde lösa alla samhällsproblem, inklusive sådana som inte ligger inom krigsväsendets ansvarsområde.

Eivätkä he siinä edes olisi erityisen väärässä. Esimerkiksi USA:ssa armeijapalvelus on vähävaraisten nuorten keino hankkia ammattikoulutus ja -pätevyys. (Omalta alaltani voin mainita, että Yhdysvaltain armeijan kieltenopetusmateriaalit ovat vallan mainioita erityisesti käytännön kielitaidon näkökulmasta, mitä nyt niitä olen nähnyt. Jos muilla aloilla koulutetaan yhtä hyvin, en yhtään ihmettele, että armeijaan mennään ammattitaitoa hankkimaan.) On ilmeistä, että armeija on rapakon takana ottanut hoitaakseen paljon sellaisia tehtäviä, jotka oikeastaan kuuluisivat sosiaali- tai koulutustoimen asiaksi.

Och de skulle inte ens missta sig. I Förenta Staterna har fattigare unga människor föga andra möjligheter att skaffa sig yrkeskompetens och utbildning än att ta värvning i armén. (Som språkvetare kan jag konstatera att språkundervisningen i amerikanska armén är på mycket hög nivå särskilt vad gäller praktiska talspråkskunskaper, och om den övriga utbildningen är av samma kvalité, förvånar jag mig inte ett dugg över att man blir soldat i Amerika för att yrkesutbilda sig.) Det är uppenbart att armén bortom oceanen åtagit sig uppgifter som det egentligen snarare är utbildnings- eller socialväsendet som borde ta hand om.

Tälle on yksinkertainen syy. Yhdysvalloissa sotalaitos on tasan ainoa julkinen instituutio, jolle on poliittisesti mahdollista syytää rajattomasti rahaa (käytännöllisesti katsoen minkä tahansa muun julkisen laitoksen parempi rahoittaminen on jenkeissä kommunismia). Ja kun instituutiolla on rahaa, se pyrkii sitten myös ratkaisemaan niitä muidenkin toimialojen ongelmia. Jos Yhdysvalloissa olisi yleinen asevelvollisuus, armeijaan pakotettaisiin roppakaupalla kaikenlaista nälkäänähnyttä ja rikollisen uraa aloitellutta slummisälliä, ja armeijan reaktio tähän olisi antaa pojille kunnon ruokaa sekä kansalaistaidon ja peruslakitiedon kurssi - koska armeijalla olisi siihen varaa ja halua, jos kellään muulla ei olisikaan.

Det finns en enkel orsak för det här. I Förenta Staterna är krigsväsendet den enda offentliga institution som det är politiskt möjligt att överösa med pengar (bättre finansiering för praktiskt taget alla andra offentliga institutioner avvärjs i Amerika som kommunism). Och när en institution har överloppspengar, tenderar den att invadera också andras ansvarsområden. Skulle Förenta Staterna ännu ha allmän värnplikt, så skulle armén tvingas omhänderta en massa svältande och brottsbenägna killar från slummen, och då skulle dessa killar antagligen serveras relativt anständig mat och erbjudas kurser i samhällskunskap och lagkännedom - eftersom armén kunde och ville kosta på sig detta, i motsats till alla andra institutioner.

(Muuten, mitä Yhdysvaltain armeijaan tulee, juuri tätä kirjoittaessani luin erään sikäläisen mielipiteen, joka oli, että the end of the draft killed equality, asevelvollisuuden lakkauttaminen tappoi tasa-arvon. Harva laitos Yhdysvalloissa on oikeasti kyennyt edistämään mustan kansanosan koulutusta ja tasa-arvoa niin paljon kuin armeija, eikä vähiten siksi, että mustat ja valkoiset palvelevat rinnakkain samoissa tehtävissä. Jos amerikkalaisilla vielä olisi yleinen asevelvollisuus, myös rikkaat valkoiset pojat joutuisivat samaan joukko-osastoon mustien gettosällien kanssa, eikä heidän kansakuntansa ehkä olisi niin pahasti jakautunut kuin se nyt on.)

(Förresten: beträffande amerikanska armén så läste jag precis när jag höll på att skriva den finska versionen av den här bloggdrapan följande onlineåsikt: the end of the draft killed equality, avskaffandet av värnplikten ledde till jämlikhetens avskaffande. Få institutioner i Förenta Staterna har kunnat erbjuda den svarta befolkningen utbildning och främjat dess jämställdhet så som armén - inte minst därför att svarta och vita tjänar sitt fosterland tillsammans och får likadana uppgifter att uppfylla. Skulle jänkarna fortfarande ha allmän värnplikt, så skulle rika vita killar hamna i samma truppförband med svarta gettograbbar, och nationen skulle inte vara så splittrad som den nu är.)

Jos se, että sotalaitos pyrkii laajenemaan muille toimialueille, on ongelma, sitä ei ratkaista paasaamalla pahasta militarismista eikä kieltäytymällä aseista, vaan huolehtimalla siitä, että niin sosiaali-, koulutus- kuin puolustustoimella on asiallisesti rahaa - että kullakin suutarilla on varaa pysyä vain omassa lestissään. Totta kai eri toimialat haluavat kaikki lisää rahaa, mutta sitä varten meillä on demokratia, että voidaan asiallisesti sovitella eri intressiryhmien välisiä eturistiriitoja.

Om det är ett problem att försvarsväsendet blandar sig in i andra branschers arbete, ska det inte lösas genom att hålla brandtal om ond imperialism och ännu mindre genom att vägra vapen, utan genom att se till att både social-, utbildnings- och försvarsbranschen har tillräckligt med pengar - så att varje skomakare kan hålla sig vid sin läst. Visst vill alla ha mer pengar, men vi har demokrati precis för att kunna förmedla i konflikter mellan olika intressegrupper.

Tämän pitkän alkusepustuksen jälkeen siirryn toteamaan, että militarismi tai asepalvelus ei todellakaan ole Suomen nykyisen äärioikeistolaisuuden taustalla ollenkaan, ja pidän suorastaan edesvastuuttomana sitä, että kahdeksan-yhdeksänkymmenluvun poliittiseen provinsialismiin jämähtäneet jaksavat vieläkin viritellä näitä vanhoja säveliä. Aika moneen kertaan on tässä viimeisen vuosikymmenen aikana tullut selväksi, että juuri armeijan kenraalitason upseerit eivät ole minkään rasismin tai "maahanmuuttokritiikin" takana, vaan puhuvat mieluummin ylpeinä siitä, miten komeasti somalikorpraali käskyttää kantakalpeanaamaisia alokkaita. Toki alemman tason upseereja jää joskus kiinni rasistisesta uhoamisesta, mutta siihen onkin sitten syynsä, miksi he eivät ole heilahtaneet herrahississä kovin korkealle.

Efter den här långa inledningen övergår jag till att konstatera att det verkligen inte alls är någon militarism eller värnplikt som ligger bakom Finlands nuvarande högerradikalisering, och jag tycker att det är direkt ansvarslöst att folk som fastnat i åttio-nittiotalets politiska provinsialism ännu orkar veva på den här gamla slagdängan. Under de senaste tio åren har det blivit klart gång på gång att några arméofficerare på generalnivå inte har tagit ställning vare sig för rasism eller "invandringskritik", utan visat stolthet över varje somalisk korpral som leder rekryter från stambefolkningen. Visst ger officerare på lägre nivå ibland rasistiska ljud ifrån sig, men det är väl ett av skälen varför de sitter kvar på lägre nivå.

Puolustusvoimien sometilit ovat myös pysytelleet kaukana kaikenlaisesta rasismista. Muistan eräänkin afrikkalaistaustaisen näköisen tytön saaneen Twitterissä PV:n sometililtä neuvoja ja kiitosta hänen pyrkiessään vapaaehtoisena armeijaan, ja kun joku rasisti sitten tunki kommentteihin ilkkumaan ja kysymään, eikö moisen rekryytin kelpuuttaminen ruoturulliin ollut resurssien tuhlausta, PV vastasi Spartan tyyliin: "Ei." Puolustusvoimissa näet isänmaan puolustus on oikea arvo, äärioikeistolle se on vain tekosyy kiusata vääränlaisina pidettyjä ihmisiä. Puolustusvoimien mielestä taas joka miehellä ja nykyään naisellakin on oikeus seistä suorana ja kaatua isänmaan puolesta.

Försvarsmaktens konton på sociala medier har hållit sig borta från all rasism. Jag kommer ihåg en tjej som såg ut för att ha afrikanska rötter som på Twitter fick både råd och lovord av Försvarsmaktens konto när hon höll på att anmäla sig som frivillig till armén; och när någon rasist sen i kommentarerna gjorde sig lustig över henne och frågade, om det inte var slöseri med resurser att acceptera en sådan rekryt, svarade Försvarsmakten kort och koncist: "Nej". För Försvarsmakten utgör nämligen försvarsviljan ett äkta värde, medan extremhögern bara använder den som ett svepskäl för att trakassera de som den anser vara mindervärdiga människor. För Försvarsmakten är alla män, numera också kvinnor, välkomna att komma med och stå eller falla för oväns hand.

Nykyisen äärioikeistomme riveissä generalissimus, upseeri ja herrasmies Halla-aho ei suinkaan ole ainoa aseistakieltäytyjä. Itse asiassa niistä porukoista löytyy yksi jos toinenkin, joka on hänen laillaan kieltäytynyt asepalveluksesta mutta pitää pyssyjä jännästi naksahtelevina peleinä. Mitä ilmiselvimmin nämä pojat ovat vain nauttineet kahdeksankymmentäluvun pasifistien heille kamppailemasta oikeudesta kieltäytyä aseista, eikä heillä ole ollut mitään oikeita periaatesyitä aseistakieltäytymiseen.

Generalissimus, officerare och gentleman Halla-aho är ingalunda den enda vapenvägraren i den nuvarande finska extremhögerns led. I själva verket är det en och annan i det gänget som precis som han vägrat göra värnplikt men som tycker att bössor är spännande leksaker. Det är självklart som korvspad att dessa grabbar bara dragit nytta av den frihet att vägra vapen som pacifisterna på åttiotalet vunnit åt dem - några genuina pacifistiska principskäl hade de inte.

Siksipä aseet ovat myös heille yhä sellaisia kiehtovia, seksuaalisestikin kiihottavia fetissileluja kuin ne ovat yläastepojalle. Armeijan käyneillä ihmisillä ei itse asiassa yleensä ole sellaista teinisällin asennetta aseisiin. He ovat joutuneet raahaamaan jotain konekivääriä pitkin selkosia harjoituksissaan, heille pyssy on raskas ja hankala työkalu, jota pitää opetella käyttämään jos valitettava pakko kohdalle osuu - jokseenkin yhtä kiehtova kuin jakoavain.

Det är precis därför de fortfarande uppfattar vapnen som fascinerande, även sexuellt fängslande fetischleksaker, precis som tonårspojkarna gör. Folk som gjort sin värnplikt brukar faktiskt inte ha en sån där fjortisattityd till skjutvapen. För dem är till exempel ett maskingevär (en kulspruta, om du är hemma från Sverige) ett tungt och svårhanterat arbetsredskap de varit tvungna att släpa efter sig ute i obygden och kanske en dag blir nödda att använda om arvfienden invaderar - ett redskap som är precis lika fascinerande som en skiftnyckel.

Tuollaiset aseistakieltäytyjät eivät todellakaan ole oikeita aseistakieltäytyjiä. Heidän sivariutensa taustalla tuntuisi olevan ihan aito pelkuruus. Tunnettuna pelkurina suhtaudun tähän jopa tietyllä ymmärtämyksellä, mutta toisaalta muistan sen, mitä neuvostoliittolainen toisinajattelijakirjailija Lev Kopelev sanoi oppineensa omasta sotakokemuksestaan: että ihmisistä vaarallisimpia ja vastenmielisimpiä ovat julmat pelkurit.

Dylika vapenvägrare är verkligen inga riktiga vapenvägrare. De är helt enkelt fegisar. Som en välkänd och välcertifierad fegis förhåller jag mig till sådana typer med stor medmänsklig förståelse, men å andra sidan kommer jag ihåg vad den sovjetiske författaren och oliktänkaren Lev Kopelev lärde sig av sin egen frontupplevelse: att den farligaste och mest motbjudande människosorten var de grymma fegisarna.

Kopelev erotti toisistaan hyväntuuliset, empaattiset pelkurit sekä julmat pelkurit. Hyväntahtoiset pelkurit pelkäävät toisen kuolemaa yhtä paljon kuin omaansa. Kun pelottava ja vaarallinen tilanne on ohi, hyväntuulinen pelkuri on vain ilahtunut siitä, että on säilyttänyt ainokaisen nirrinsä. Julma pelkuri sitä vastoin häpeää pelkuruuttaan ja haluaa kostaa oman pelkuruutensa muille ihmisille. Neuvostoliiton "turvallisuus"-elinten riveihin päätyikin Kopelevin mukaan erityisesti näitä julmia pelkureita.

Kopelev skilde på välvilliga, empatiska fegisar och grymma, brutala fegisar. De godhjärtade fegisarna är lika rädda för sin medmänniskas död som sin egen. När den skrämmande, farliga situationen är över, är den godhjärtade fegisen bara glad åt att ha överlevt. Den grymme fegisen skäms däremot att vara en fegis och vill hämnas för sin feghet på andra människor. Kopelev lät förstå att det vimlade av sådana grymma fegisar i de sovjetiska "säkerhets"-organen.

Merkittävä osa sivariudesta sai silloin ennen vanhaan innoituksensa siitä, että armeija nähtiin julmien pelkurien valtakuntana. Julmat pelkurit olivat koko ikämme kiusanneet meitä koulussa, eikä yhtään huvittanut mennä sellaiseen laitokseen, johon samaiset julmat pelkurit olivat innokkaina änkeämässä. Todellisuudessa tietenkin suurin osa ikäluokasta meni armeijaan, eivät vain ne julmat pelkurit, ja nyt kun tuota roskasakkia on tunkenut nimenomaan sivarin puolelle, voinemme yhdessä todeta, että röyhkeä julma pelkuri ei todellakaan ole armeijan kasvatustavoitteiden kannalta ihanneainesta, eivätkä sellaiset maailmasta lopu aseista kieltäytymällä.

Vapenvägran inspirerades förr i världen av att vi inbillade oss att det var precis de grymma fegisarna som regerade i lumpen. Vi hade hela vår skolgångstid fått stå ut med att mobbas av sådana grymma fegisar, och vi ville absolut inte göra militärtjänst om det var precis dessa typer som skyndade sig dit. I verkligheten var det naturligtvis inte bara de som gjorde värnplikt, det var största delen av hela årskullen, och nu, när den grymma fegispöbeln också gör sig gällande i civiltjänsten, kan vi tillsammans konstatera att en fräck grym fegis inte är ideellt material för arméns uppfostringsmål och att vapenvägran inte är det bästa sättet att bekämpa dylika oduglingar.

On oikeastaan ihan hyvä juttu, jos julmat pelkurit painuvat nykyään sivariin sen sijaan että menisivät armeijaan, missä he saavat käsiinsä ladattuja aseita. Mutta on valitettavaa, että yläasteella suuri osa oppilaista ainakin ennen vanhaan sai mielikuvansa armeijasta merkittävässä määrin juuri sellaisilta kerskureilta ja törkimyksiltä ja päätyi kieltäytymään aseista väärin perustein. Kaikilla ei ollut järkeviä opettajia toteamassa sitä tunnettua tosiasiaa, että suurimmat suupaltit ja kerskurit ovat tosipaikassa usein hyödyttömimpiä nynnyjä.

Det är egentligen helt i sin ordning om de grymma fegisarna nu vägrar bära vapen i stället för att göra värnplikt och få tillgång till skjutvapen. Men det är beklagligt att en stor del av eleverna på högstadiet, åtminstone förr i världen, baserade sin uppfattning av armén på vad de hörde av dessa skrävlare och grobianer och sålunda blev vapenvägrare av fel skäl. Alla hade inte förståndiga lärare som påpekade för dem att de största skränfockarna och skrythalsarna ofta visar sig vara de största mesarna när det blir en allvarlig nödsituation.

Kun jossain Hesarissa vanhan kansan pasifistit nyt valittavat sitä, että maassa saa valtaa "militarismi", he eivät todellakaan tajua paljoakaan siitä, mitä se "militarismi" tällä kertaa on. Kivenheiton päässä Suomesta juuri se maa, joka meidänkin turvallisuuttamme eniten uhkaa, käy äärimmäisen julmaa sotaa rauhanomaista naapuria vastaan. Tällaisessa tilanteessa on täysin normaalia ja inhimillistä hakea turvaa oman maan armeijasta. Tällaisten täysin ymmärrettävien reaktioiden leimaaminen militarismiksi on typerää ja asiatonta.

När pacifister av gamla skolan nu jämrar sig över hos "militarism" breder ut sig i landet, förstår de inte mycket av vad "militarism" i dagens situation går ut på. Den stat som utgör det största hotet mot även vår säkerhet håller just på att föra ett ytterst brutalt krig mot en fredsälskande granne inte alltför långt borta från oss. I en sådan situation är det helt normalt och mänskligt att söka trygghet hos den egna armén. Att utmåla en sådan naturlig och förståelig reaktion som militarism är dumt och osakligt.

Pasifistien - sanoisin jopa: meidän pasifistien - olisi syytä mennä itseemme ja kysyä, kuinka fiksua se vanhojen vuosikymmenten pasifistitouhu oikein oli, kun juuri silloisten pasifistien iskulauseet kelpaavat nykyään nimenomaan äärioikeiston törkeimmistölle. Ja tosiaan suuri osa kasaripasifismista on nykyään rappeutunut pelkäksi kyynisyydeksi. Tämä alkoi valjeta itselleni tuossa uuden vuosituhannen alussa Usenetin suurten antifeminismisotien aikana, kun riitelin siellä erään kaverin kanssa, joka oli pysynyt uskollisena nuoruutemme feministisille ja pasifistisille aatteille, mutta joka synnytti pikemminkin kyynisen kuin idealistisen vaikutelman.

Pacifisterna - vi pacifister, frestas jag säga - borde fråga oss, hur förnuftigt det egentligen var att predika fred och fröjd under de gångna årtiondena, när det nu visat sig att den nya extremhögerns fräckaste använder sig av de slagord som dåförtiden upprepades av pacifister. Och en stor del av åttiotalspacifisterna har egentligen övergått från idealism till cynism. Det här började jag inse under de stora antifeminismkrigen på Usenet i början av det nya millenniet, då jag där grälade med en kille som förblivit trogen våra ungdomsårs feministiska och pacifistiska idéer, men som snarare gjorde ett cyniskt än ett idealistiskt intryck.

Kyseisen herran mielipiteet eivät nimittäin paljoakaan eronneet niistä aatteista, joita (valitettavasti bittitaivaaseen kadonneen) Todellisuus-foorumin äärioikeistolaisvahvistukset esittelivät. Eivät he olleet millään tavalla perinteellisesti isänmaallisia, vaan jutut olivat sellaista kamaa, että siniristilippu on vain pala kangasta ja raja on vain viiva kartalla. Viime kädessä koko "maahanmuuttokriitikko"-touhussa on kyse vain pilkallisesta kyynisyydestä, myös isänmaallisuus- ja maanpuolustusasioissa.

Denne unge mans åsikter skilde sig nämligen inte mycket från de argument som på det (dessvärre numera försvunna) webbforumet Todellisuus framfördes av högerextremisterna. De var inte på något sätt traditionellt fosterländska, snarare tyckte de att den blåvita flaggan bara är en klädestrasa och gränsen bara en linje på kartan.

Äärioikeisto suhtautuu tietysti kyynisesti ennen muuta kaikkiin sellaisiin toimiin, joilla pyritään helpottamaan maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. "Ei tuosta mitään tule kumminkaan, hahhahhaa" on tyypillinen äärioikeiston asenne. Mutta aivan samalla asenteella he suhtautuvat myös maanpuolustukseen ja isänmaallisuuteen, ja usein käyttämällä täsmälleen samoja iskulauseita ja ajatuksia kuin vanhat pasifistit.

Extremhögern förhåller sig givetvis med djup cynism främst till alla de åtgärder som är avsedda att underlätta anpassning till finländska samhället för invandrare. "Int blir det nånting av det där int, hahaha" är vad man får höra av extremhögern. Men det är precis samma inställning de hyser mot försvaret och fosterländskheten, och ofta hör man precis samma slagord och tankegångar av dem som förr i världen av pacifister.

Tästähän merkittävimpiä esimerkkejä ovat Laura Huhtasaari ja Petteri Leino - jälkimmäinen jäi ilmeisesti pois politiikasta yhdessä esimiehensä puolustusministeri Jussi Niinistön kanssa molempien siirryttyä puolueen hajoamisen yhteydessä sinisiin. Huhtasaari korosti nimittäin omassa puolustuspoliittisessa puheenvuorossaan sitä, että jos Venäjä päättää Suomen ottaa, niin Venäjä pudottaa tänne muutaman ydinpommin ja se on siinä; Leino taas sitä, että KGB oli ylivoimainen eikä sitä vastaan kannattanut pullikoida.

De viktigaste exemplen på det här är Laura Huhtasaari och Petteri Leino - den sistnämnde förefaller dock ha slutat med politiken tillsammans med sin förman, försvarsminister Jussi Niinistö: bägge herrarna blev "blåa" när sannfinska partiet splittrades. Huhtasaari betonade i sitt eget försvarspolitiska inlägg att Ryssland vid behov kommer att droppa ett par atombomber på Finland; Leino å sin sida att KGB är en allom överlägsen organisation som det inte är lönt att spjärna emot.

Tällainen fatalismi on todellisen maanpuolustustahdon vastakohta. Tuo Huhtasaaren uhkailu Venäjän ydinpommeilla oli muuten juuri 80-luvun pasifismille hyvin ominaista, ja siihen aikaan merkittävimpiä motiiveja torjua asepalvelus ja vähätellä Suomen armeijan mahdollisuuksia puolustaa isänmaata oli juuri se näkemys, että jos Euroopassa aletaan sotia, siitä tulee sitten samantien ydinsota.

Dylik fatalism är motsatsen till verklig försvarsvilja. Huhtasaari skrämde oss med ryska atombomber precis som vi på åttiotalet brukade, och på den tiden var just det här ett av de viktigaste motiven att avvisa värnplikten och ifrågasätta Försvarsmaktens kapacitet att avvärja en invaderande fiende: om det blir krig i Europa blir det ett atomkrig på fläcken, hette det.

On varsin mahdollista, että merkittävä osa perussuomalaisuuden noususta perustui 80-luvun sivariliikkeen synnyttämään katkeruuteen. Junttiloissa persut haluttiin nähdä maanpuolustustahdon takaajina. Todellisuudessa kuitenkin esimerkiksi vihreiden taholla maanpuolustustahto on selvästi lisääntynyt, ja jos tässä maassa jokin poliittinen suuntaus tietoisesti ja taistelevasti vahingoittaa maanpuolustustahtoa, niin lähinnä tietyt äärioikeistolaiset tahot, muun muassa merkittävä osa perussuomalaisista.

Det är mer än troligt att sannfinnarnas uppgång till betydande del inspirerades av den bitterhet som civiltjänströrelsen på åttiotalet lämnat efter sig. På vischan ville man se sannfinnarna som garanter för försvarsviljan. I verkligheten har dock försvarsviljan uppenbarligen ökat t ex bland de gröna, och om det finns ett politiskt kotteri i det här landet som avsiktligt och med uppsåt vill skada försvarsviljan, består det snarast av högerextremister, inklusive en betydande del av sannfinnarna.

Kannattaa muistaa, että silloin kun minä aloin maksettuna bloggarina arvostella Venäjää ja puhua maanpuolustuksen puolesta ja isänmaallisuudesta, juuri se sai kommenttiosaston persut raivoihinsa. Heille kun isänmaallisuus ei ole mikään itseisarvo, vaan ase, jolla lyödään kaikkia liberaalien arvojen puolestapuhujia. Myös ja varsinkin sellaisia, joille ne "liberaalit" arvot ovat isäimme ikiaikaisia arvoja, joita talvisodassa puolustettiin ase kädessä idän antikristusta vastaan - sitä samaa, joka nyt haluaa alistaa maailman.

Än en gång vill jag påpeka, att sannfinnarna i kommentarlådan tappade fattning precis när jag som betald bloggare kritiserade Ryssland och drog en lans för försvaret och fosterlandet. För dem var ju fosterländskheten inget grundläggande värde, utan ett tillhygge som de riktade mot alla som förespråkade liberala värden. Också, och särskilt, mot alla för vilka de "liberala" värdena egentligen var våra fäders urminnes värden, som man under vinterkriget med vapen i hand försvarade mot den ryske antikrist - högstdensamme antikrist som nu vill kuva hela världen.

Melkein tulee ikävä persujen vanhaa rasismia ja maahanmuuttovastaisuutta - Man saknar nästan sannfinnarnas gamla rasism och invandringsfientlighet

Persut ovat jo aloittaneet vaalimainonnan, mutta kovin säälittävältä näyttää. Televisiossa näytetyssä lyhyessä spotissa oli vain sanat "Bensan hinta alas - PerusS".

Sannfinnarna har redan inlett sin valkampanj, men det ser rätt bedrövligt ut. En kort reklamsnutt de nyligen hade på teve innehöll bara orden "Ner med bensinpriset - SannF".

Näin mielikuvituksetonta ja surkeaa, vaikka kai tuohonkin halpaan joku menee. Kaikkihan me tiedämme, että jos bensan hinta on noussut, siihen on syynä se, että persujen rakastama diktaattori Putin on raakamaisesti hyökännyt länsinaapuriinsa ja pannut maailmantalouden ja maailmanrauhan kiikun kaakun.

Så här fantasilöst och ynkligt, men väl må vara att någon nappar också på den här kroken. Vi vet ju alla att om bensinpriset stigit beror det på att den av sannfinnarna älskade diktatorn Putin barbariskt invaderat sitt västra grannland och satt världsekonomin och världsfreden i gungning.

Tulee melkein ikävä niitä aikoja kun persut panostivat rasismiin ja nettiterroriin. Eihän se toki kivaa ollut, mutta on pakko myöntää, että silloin se porukka soitti koko Suomella omia sävelmiään kuin rocktähti bändärinsä (tai Halla-aho kokoomusnuorensa) häpyhuulilla ja heidän touhuissaan oli jonkinlaista dynaamisuutta, draivia, schwungia. Mutta nyt: bensan hinta alas? Väsynyttä. Todella väsynyttä ja latteaa. Menkää takaisin Esson baariin. Sieltä saa varmasti hyvät kaljat. Tai ainakin kuumia makkaroita.

Man känner nästan en viss saknad efter den tid då sannfinnarna satsade på rasism och webbterror. Kul var det ju inte, men man måste medge att sannfinnarna på den tiden spelade sina egna melodier på Finland, precis som en rockstjärna spelar dem på sin groupies blygdläppar, eller Jussi Halla-aho på sin älskarinnas (jag tänker på den där tjejen från Samlingspartiets ungdomsorganisation han hade kuckeliku med). På den tiden hade sannfinnarna någon sorts dynamik, drajv och schvung. Men nu: ner med bensinpriset? Sådana utnötta plattityder. Gå tillbaka till Essobaren. Där kan man säkert åtminstone få gott öl att dricka. Eller het korv.

Perussuomalaiset kaikkein vähiten ylpeitä suomalaisuudesta - Sannfinnarna minst stolta över finskhet

 Kahden vuoden takainen uutinen on syytä toistaa.

Det är skäl att upprepa en två år gammal nyhet.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan vuonna 2020 tekemän tutkimuiksen mukaan perussuomalaiset olivat kaikista puolueista vähiten ylpeitä Suomesta ja suomalaisuudesta. Saman tutkimuksen mukaan perussuomalaiset suhtautuivat tuolloin kaikkein myönteisimmin Venäjään ja Vladimir Putinin pyrkimyksiin.

Enligt en utredning av Näringslivets delegation från år 2020 var sannfinnarna det parti vars anhängare och medlemmar var minst stolta över Finland och finskhet. Enligt samma utredning förhöll sig partiet då mest positivt till Ryssland och Vladimir Putins ambitioner. 

Äärioikeisto ja luolamiesten nuijat - Extremhögern och grottmänniskornas klubbor

Äärioikeiston rasismin ja muun pintakuorrutuksen alta paljastuu aina sellainen linkolalais-vulgääridarwinistinen ihmiskäsitys, jossa järjestäytynyt yhteiskunta itsessään on kommunismia tai ainakin luonnottomuutta. Kaikenlainen sääli, ihmisoikeudet, yleisinhimillisyys jne. ovat heille ihmisen vieraantumista todellisesta luonnostaan, ja todellinen luonto on sellainen, että luolamiehet mätkivät toisiaan nuijilla päähän niin että aivot kallosta ulos vellovat, ja se joka jää henkiin saa toisten luolamiesten naiset ja ruoat ja viinat.

Egentligen är rasismen och allt annat extremhögern håller på med till stor del rena dragplåster. Det väsentliga är en linkolansk-vulgärdarwinistisk föreställning om människan, som går ut på att avfärda själva det ordnade samhället som kommunism och annan naturvidrighet. Medlidande, mänskliga rättigheter, allmänmänskliga värden osv utgör för extremhögern en alienation av människan, vars verkliga natur går ut på att grottmän slår varandra med klubbor i huvudet så hjärnan väller ut ur skallen, och den som överlever denna allas kamp mot alla får alla andras kvinnor, mat och sprit för sig.

Todellisuudessa maailma ei tietenkään toimi näin. On kaikenlaisia ikäviä juttuja, mitä nyt suvaitsevaisto on ilkeyttään keksinyt. On perustuslaki, lainkuuliaisuus sun muuta. Vammaiset lapsetkin halutaan jättää henkiin hyysättäväksi – hyi, miten epädarwinistista. Sellainenhan on, heh, kilpailun vääristämistä.

I verkligheten funkar världen inte så här. Det finns allehanda tråkiga saker som tolerantian uppfunnit för att jäklas med riktiga män: grundlagen, laglydigheten och liknande. Man vill t o m låta handikappade barn leva - usch vad odarwinistiskt och konkurrensförvrängande.

Minä ymmärrän sen oikein hyvin, että joku munasiltaan kulkeva puolispurguuntunut katurikollinen, pikkunarkkari ja tenukeppi ajattelee tällä tavalla. Hänen maailmassaanhan äärimmäinen väkivaltaisuus on tie voittoon ja se kaikkein kovin nyrkkisankari on arvostetuin ja pelätyin. Kaikki nynnyt ynisijät ovat olemassa vain putipuhtaaksi ryöstämistä ja huvin vuoksi hakkaamista varten ja järjestäytynyt yhteiskunta pelkkä häiriötekijä oikeiden miesten oikean maailman ohessa. Sitä vastoin pidän hyvin hämmentävänä sitä, että tätä maailmankuvaa kannattavat kaikenlaiset matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskelevat nörtit, juuri sellaiset, jotka kouluvuosinaan olivat niiden tenukeppien hakattavina.

Jag förstår precis varför en småbrottsling som glömmer att ta på sig byxorna när han knarkar och dricker fulsprit omhuldar en sån här världsbild. I hans värld utgör extremt våld vägen till segern och den allra tuffaste våldsverkaren är den mest uppskattade och mest fruktade av män. Alla mesar med brillor finns till bara för att misshandlas och plundras, och det ordnade samhället är bara en störfaktor vid sidan om riktiga karlars riktiga värld. Däremot tycker jag att det är genuint förvånande att denna världsbild också gillas av allehanda nördar på matematisk-naturvetenskapliga fakulteten, precis sådana som under sina skolår hela tiden fick stryk av fulspritsdrickarna. 

Asiahan on niin, että tyypillinen pullonpohjarillien läpi maailmaa tarkasteleva, diabeteksesta kärsivä nörtti ei pärjäisi päivääkään siinä ihannoimassaan luolamiesyhteiskunnassa. Koska hän ei osaisi käsitellä nuijaa, osaavampi luolamies löisi häneltä välittömästi aivokopan puhki, kohottaisi oikean jalan hänen kuolleen ruumiinsa päälle ja möläyttäisi veristä asettaan huimasti heiluttaen voitonhuutonsa. Jos nörtti onnistuisi herran (tai kenties heimon palvoman epäjumalan) armosta välttämään kalautuskalun, hän luultavasti nääntyisi nälkään tai joutuisi karhun repimäksi. Tai sitten menehtyisi sokeritautikoomaan taikka insuliinišokkiin.

Det förhåller sig så att en typisk nörd med tjocka glasögon och diabetes inte skulle överleva sin första dag i det stenålderssamhälle han drömmer om. Klubban skulle han knappast kunna hantera: en av de kunnigare grottmännen skulle genast slå hans hjärnkammare i stycken, höja högra foten på hans döda kropp och böla ut sitt segerrop, svängandes sitt blodiga vapen i luften. Skulle nörden tack vare Guds (möjligtvis en av stammen tillbedd avguds) nåd undvika en dylik död, skulle han antagligen svälta ihjäl eller bli uppäten av en björn. Eller kanske han skulle kola vippen av diabeteskoma eller insulinchock. 

Ikävä tosiasia on, että darwinistinörtti parkamme on riippuvainen kaikista niistä sekä aineellisen että henkisen sivilisaation tuotteista, jotka hänen mielestään ovat epädarwinistista lajiluonteesta vieraantumista. Luolamiesten maailmassa ei hiota pullonpohjarillejä, tislata insuliinia eikä taota tietokoneita.

Det är ett tråkigt faktum att vår stackars darwinistnörd är beroende av alla de produkter av både den materiella och den andliga civilisationen som han uppfattar som odarwinistisk alienation. I stenåldersvärlden slipar man inga linser för brillor, inte heller destillerar man insulin eller smider datorer.

Samoin tosiasia on, että se ”suvaitsevaisuus”, jota hän niin paheksuu silloin kun se kohdistuu maahanmuuttajiin, on myös hänen elinehtonsa. Epäsosiaalista kaveria, jonka älylliset lahjat eivät ole sovellettavissa metsästäjä-keräilijäyhteisön tarpeisiin, eivät nuijaluolamiehet nimittäin keskuudessaan kauaa suvaitse. Sellaiselta kopsauttaa luultavasti jo oma isäukko pääkopan auki tajutessaan, että keihäs ei pysy kunnolla luuserin kädessä. Meidän kehittyneessä ja suvaitsevassa yhteiskunnassamme epäsosiaalista nörttiäkin hyysätään niin että hän voi opiskella ja elättää itsensä lahjakkuutensa mukaisella työllä. Toisin kuin luolamiesmaailmassa, hyysäysyhteiskunnassa nimittäin hänenkin abstrakteilla ja epäkäytännöllisillä kyvyillään on käytännön arvoa.

Lika mycket är det ett faktum att den "tolerans" han så ogillar i fråga om invandrare också är ett livsvillkor för honom själv. En socialt obegåvad kille vars onekliga intellektuella begåvning inte motsvarar ett jägar-samlarsamhälles behov har grottmän med klubbor mycket lite tålamod med. En sådan typ får skallen inslagen redan av sin farsgubbe när denne inser att förlorarsonen inte riktigt klarar av att kasta spjut och träffa. I vårt välutvecklade och toleranta samhälle kan också en osocial nörd räkna med att nå vuxen ålder, få studera och till slut livnära sig på ett för hans begåvning lämpligt arbete. Hans abstrakta och opraktiska begåvning har nämligen praktiskt värde i vår verklighet, i motsats till stenåldersvärlden.

”Suvaitsevaisuus” ja ”poliittinen korrektius” tarkoittavat käytännössä oikeusvaltiota, lainsäädäntöä, ihmisoikeuksia ja ylipäätään kaikkia niitä aineettomia kulttuuripiirteitä, joista esimerkiksi sosiaalisesti toistaitoinen nörtti on riippuvainen pysyäkseen hengissä. Mutta juuri näiden samojen rakenteiden vuoksi maahanmuuttajalla on oikeus yksilölliseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun lain edessä.

"Tolerans" och "politisk korrekthet" är i praktiken synonymer för rättsstat, lagstiftning, mänskliga rättigheter och överhuvudtaget alla de immateriella kulturföreteelser som den socialt obegåvade nörden är helt beroende av för att förbli vid liv. Men det är precis samma strukturer som garanterar för invandraren rätten till individuellt och rättvist bemötande inför lagen.

Sosiaalisesti osaamaton nörtti on pohjimmiltaan yhteiskunnassamme samassa asemassa kuin maahanmuuttaja. Maahanmuuttaja on keskellä vierasta kulttuuria, jossa hänen on vaikea luoda ihmissuhteita ja jonka kieltä hän ei välttämättä osaa hyvin. Myös sosiaalisesti toistaitoinen nörtti on keskellä vierasta kulttuuria, jossa hänen on vaikea luoda ihmissuhteita ja jonka ”kieltä”, sitä sanatonta ja kirjoittamatonta, hänkään ei osaa hyvin. Sekä maahanmuuttajalla että sosiaalisesti toistaitoisella nörtillä voi olla yhtä ja toista annettavaa yhteiskunnallemme, mutta kummallakin on väistämättä vaikeuksia päästä yhteiskuntaan sisään, ellei heitä erikseen auteta. 

Den socialt obegåvade nörden befinner sig, när allt kommer omkring, i samma situation i vårt samhälle som en invandrare. Invandraren har hamnat i en främmande kultur där han har svårt för att knyta mänskliga relationer och vars språk han inte nödvändigtvis behärskar tillräckligt flytande. Också den socialt obegåvade nörden återfinner sig mitt i en främmande kultur där han har svårt för att knyta mänskliga relationer och vars "språk" - det ordlösa och oskrivna - han inte heller förstår särskilt bra. Både invandraren och nörden kan ha åtskilligt att erbjuda vårt samhälle, men bägge har de oundvikligen svårigheter med att komma in i samhället, om de inte särskilt hjälps på traven.

Siksi sosiaalisesti toistaitoisen nörtin ei todellakaan kannata haaveilla siitä luolamiesten sodasta kaikki kaikkia vastaan. Siinä hän ei pärjäisi hetkeäkään. Nuijamiesyhteiskunnassa se, jolla ei ole riittäviä ruumiinvoimia hankkia itselleen arvostusta ja auktoriteettia väkisin, joutuu hankkimaan asemansa sosiaalista manipulointikykyään käyttäen. Tyypillinen nörtti on kuitenkin vailla sekä ruumiinvoimia että manipulointitaitoja. Hänen ainoa toivonsa on yhteiskunta, jossa hänenkin potentiaalinsa tunnustetaan. Sellainen yhteiskunta on pitkälle teknologisoitunut, niin että se pystyy tarjoamaan hänenlaisilleen työtilaisuuksia (metsästäjä-keräilijäyhteiskunnassa ei taatusti ole sosiaalista eikä ekologista lokeroa ohjelmoijanörteille), mutta myös niin pitkälle hyysäriytynyt, että siellä on opettajia, psykologeja ja muita tätejä huomaamassa nörtin taipumukset ja ohjaamassa hänet oikealle uralle.

Därför är det inte riktigt klokt av den socialt obegåvade nörden att drömma om ett allas krig mot alla, grottmännen emellan. Där skulle han inte klara sig en sekund. I stenålderssamhället måste den, vars kroppskrafter inte räcker till för att tillkämpa sig respekt och auktoritet med klubban i handen, skaffa sig en socialt uppskattad ställning genom att manipulera. Den typiske nörden saknar dock både kroppslig styrka och manipuleringsförmåga. Hans enda hopp är ett samhälle som erkänner också hans potential. Ett sådant samhälle är så teknologiserat att det kan erbjuda honom arbete (jägar-samlarna har alldeles säkert varken en ekologisk eller en social nisch för programmerarnördar), men samtidigt så tantifierat att det hyser en massa lärare, psykologer och övriga yrkestanter som uppmärksammar nörden, inser att han är begåvad och styr honom i rätt riktning mot arbetslivet.

Tämä tarkoittaa, että kaikenlaiset yhteiskuntailmapiirin ja talouselämän siirrokset sinne luolamiesten edustamien arvojen ja, heh, teknologioiden suuntaan merkitsevät harmeja nörteille. Heidän päänsä siinä ovat ensimmäisinä pölkyllä.

Det här betyder att det inte blir några bra nyheter för nörden om samhällsatmosfären och näringslivet rör sig i riktning mot grottmänniskornas värderingar och deras "teknologier". Det är nördarna som i ett sådant samhälle har mest att förlora.

Sivumennen sanoen: tyypillinen äärimuslimikin on juuri sellainen julmuutta ja väkivaltaa palvova nörtti. Eivät kaikenlaiset islamistiset terroristiryhmät värvää kannattajiaan ja aktivistejaan niinkään niiden äärioikeiston pilkkaamien "lukutaidottomien vuohipaimenien" keskuudesta, vaan teekkarien koraanipiiristä. Sellaisilla äärimuslimeilla on paljon enemmän yhteistä meidän äärioikeistolaistemme kanssa kuin kumpikaan porukka on valmis myöntämään.

Förresten är också en typisk islamistisk extremist en sådan där nörd som dyrkar grymhet och våld. Det är inte bland de av extremhögern utskrattade "analfabetiska getherdarna" som islamistiska terroristgrupper rekryterar sina anhängare, utan i teknologistuderandenas korankrets. Sådana islamistiska extremister har mycket mera i gemen med våra högerextremister än någon av dessa två grupper är beredd att medge.

Historiaton nykynuoriso - Dagens ungdom som inte vet någonting om fosterlandets historia

Katsokaapa tätä äärioikeiston tyylinäytettä:

Kolla det här stilprovet av en högerextremist:

"Under den senare hälften av fyrtiotalet låg vi i krig, det blev det slut med på femtiotalets första hälft. Sedan dess har Finland inte varit med om något krig, men ändå är det här landet föremål för krigssanktioner."

Kun olin nuorukainen, kaikenlaiset vanhat jäärät selittivät aina, kuinka vihreät sun muut liberaalit nykynuoret eivät tienneet mitään isänmaan historiasta ja saattoivat siksi hairahtua kannattamaan kaikenlaista epäsuomalaisuutta kuten aseistakieltäytymistä tai vapaata homoiluoikeutta. Silloin ennen vanhaan tämän saattoi vielä ottaa jossain määrin vakavasti. Mutta nykyinen äärioikeisto? Tässä tulee ihan ikävä Olavi Mäenpäätä.

När jag var en yngling, var det allehanda gamla gubbar som ondgjorde sig över allehanda gröna och liberala samtidsungdomar som ingenting visste om fosterlandets historia och som därför kunde bli anhängare av fri bögsex eller vapenvägran. Förr i världen kunde det här ännu i viss mån tas på allvar. Men hur är det med dagens extremhöger? Man saknar nästan Olavi Mäenpää.

Valta kuuluu Kremlille ja avustaja saa eurolla kaljaa - Makten tillhör Kreml, och assistenten kan köpa bärs för en euro

 Uusimmat poliittiset juorut kertovat, että persuista lohjennut, heitäkin venäläismielisempi yhden miehen parlamenttiryhmä Valta kuulu kansalle, kansan suussa nimeltään Valta kuuluu Kremlille, on nimittämässä uuden avustajan ainoalle kansanedustajalleen Ano Turtiaiselle, jonka etunimestä kaikki espanjantaitoiset ovat jo vääntäneet sen saman vitsin, joten jätän sen itse kertomatta. 

Det nyaste politiska skvallret säger att sannfinnarnas utbrytarfraktion, enmansgruppen Makten tillhör folket, som i folkmunnen kallas Makten tillhör Kreml, håller på att utnämna en ny assistent till sin enda riksdagsledamot, Ano Turtiainen, vars förnamn gett anledning till en vits som alla spanskkunniga redan vetat berätta och som jag inte tänker upprepa här.

Alkuperäinen avustajahan oli uskomattomasta rääväsuisuudestaan tunnettu James "Džeimppa" Hirvisaari, joka löysi itsestään odottamattoman kohteliaan ja hienostuneen diplomaattiluonteen kertoessaan aatetovereilleen äärioikeistolaisella Homma-nettifoorumilla, miksi "kansallismielisten" kannattaa pyrkiä pragmaattiseen myötämielisyyteen, jopa liittolaisuuteen, suhteessaan Venäjään, vaikka kotimaisista poliittisista vastustajista puhuessaan hän lyö jopa äärioikeiston kaikki törkeysennätykset. "Oma kansa ensin", huutaa äärioikeisto - mutta jos oman kansan väärinajattelevista puhutaankin suoraan katuojasta ja viemäreistä ruopatuin sikamaisuuksin, itänaapurin kammareissa ollaan nöyriä ja lakki päässä. YYA-vuodet totisesti menettivät suuren retoriikkamestarin, kun Džeimppa syntyi liian myöhään.

Turtiainens ursprungliga assistent var den för sin otroligt fula mun välkända James "Dzjejmpan" Hirvisaari, som plötsligt blev oerhört hövlig och förfinat diplomatisk av sig när han förklarade för sina idéfränder på det högerextrema webbforumet Homma, varför de "nationellt sinnade" bör eftersträva en pragmatiskt vänskaplig attityd gentemot Ryssland, kanske till och med en allians med ryssarna, trots att han, när han yttrar sig om sina inhemska politiska motståndare, slår alla rekord i svinaktighet, så svårt det än är att besegra resten av extremhögern i denna idrottsgren. Extremhögern ropar hela tiden om att det är ens eget folk som bör ha företräde - men det egna folkets oliktänkande element omtalas med okvädinsord som hör hemma i rännstenen eller i avloppet, medan man tar kepsen i handen och ödmjukt bugar sig för den östra grannen. Det är synd att Dzjejmpan föddes för sent för att vara med om vsb-ritualerna, den naturbegåvning han är.

Uuden avustajan nimi on Teppana Euro. Sukunimi on hieman sopimaton sellaisen puolueen - jos tuo yhden miehen parlamentaarikkoklubi nyt puolue on - toimijalle, joka on vaatimassa mm. markkaa takaisin. Hän voisikin vaihtaa sukunimensä Markkaseksi, tai ikonimaalariin viitaten Rubleviksi. Etunimi taas on venäläisperäinen (vrt. Stepan "Sten'ka" Razin) muunnelma Tapanista eli Stefanoksesta, eli sikäli sopivampi ao. puolueen miehelle. Mutta tämän Stepan Rublevin nykyisestä nimestä saa meheviä sanaleikkejä, ottaen huomioon, että Teppana kuulostaa melkein Keppanalta.

Den nye assistenten heter Teppana Euro. Efternamnet är mindre lämpligt för en aktör i ett parti - om den där enmansklubben nu alls kan kallas ett politiskt parti - som bl a vill ersätta euro med mark. Han kunde i stället byta ut sitt efternamn mot Markkanen, eller kanske Rublev, som ju var vad en berömd ikonmålare hette. Förnamnet, Teppana, härstammar från Stepan (kom ihåg Stepan "Sten'ka" Razin), en rysk form av Stefanos, och motsvarar partiets ideal bättre. Men Teppana låter nästan som "keppana", ett finskt slangord för mellanöl, och detta kan ju användas i en massa saftiga ordlekar.

Muut poliittiset juorut kertovat, että Wille Rydman on perustanut oman eduskuntaryhmän. Rydmanhan oli tämä Kokoomuksen äärioikeistosiiven edustaja, jota on syytetty kokoomusnuorissa toimineiden neitokaisten "groomaamisesta" eli pitkäjänteisestä etukäteisvalmistelemisesta seksisuhteisiin kanssaan, ja tämä jupakka aiheutti hänen erottamisensa puolueen eduskuntaryhmästä. Hän on ilmeisesti henkisesti valmistautunut pitkäaikaisempaan ja pysyvämpään eroon Kokoomuksesta.

Det är skäl att ta upp också en annan politisk skvallerhistoria: Wille Rydman har tydligen startat eget, nämligen en egen riksdagskrupp. Rydman var ju en representant för Samlingspartiets extrema högerflygel som dessutom beskyllts för att "gromna" en del unga tjejer aktiva i partiets ungdomsavdelning, dvs att förhandsövertyga dem att bli hans älskarinnor när de väl skulle uppnå laglig ålder. Det här ståhejet ledde till att han sparkades från partiets riksdagsgrupp, och nu är han tydligen själsligt beredd att stanna utanför Samlingspartiet för en längre tid.

Puolueellehan on viime aikoina muodostunut oma likaisten temppujen osastonsa, joka on rakentanut itselleen presenssin Twitteriin. Ao. osasto on keskittynyt painostamaan maahanmuuttajia ja vasemmistotoimijoita, vallankin maahanmuuttajataustaisia vasemmistotoimijoita. Sen jutut ovat myös yhä enemmän alkaneet haiskahtaa venäläisten trollien mahorkalta.

På sistone har det uppstått något av en huliganavdelning inom partiet, som byggt upp en presens på Twitter. Denna avdelning har koncentrerat sig på trakasserier mot invandrare och vänsteraktörer, särskilt vänsteraktörer av invandrarbakgrund. Den har dessutom börjat sprida material som luktar rysk trollmachorka på långt håll.

Kuka ties Wille haluaa vetää puoleensa Kokoomuksen sen porukan, joka on vastaanottavaista idän trollien propagandamateriaalille ja haluaa levittää sitä eteenpäin. Kun persujen avoimimmin venäläismyönteisille on jo syntynyt oma eduskuntaryhmä (VKK), ilmeisesti myös Venäjän soluttajat Kokoomuksessa haluavat oman. Willen poliittiset mielipiteet ovat olleet juuri sitä latteinta ja mielikuvituksettominta kovien kundien showta, josta Venäjä aina tunnistaa potentiaaliset juoksupoikansa, joten tie Kremliin on jo paalutettu, olkoonkin että herra itse voi olla oikeastikin niin naiivi, ettei tiedä kuka käskyt jakaa. 

Måhända Wille vill tilldra sig den fraktion inom Samlingspartiet som är mottaglig för trollpropaganda från Ryssland och beredd att vidarebefordra den. När det nu finns egen riksdagsgrupp (Makten tillhör folket) för de mera öppet rysksinnade inom Sannfinnarna, vill de ryska infiltratörerna inom Samlingspartiet antagligen också ha en. Willes politiska åsikter har bestått av precis den platta och föga originella tuffa killars show som Ryssland alltid känner igen sina potentiella springpojkar på. Vägen till Kreml är alltså redan utstakad, låt vara att Rydman själv kan vara för naiv för att inse från vilket håll han får sina order.

Joka tapauksessa näyttää mahdolliselta, että Kokoomusta odottaa venäläisvetoinen hajaannus. Puolue ei ole ihan niin luotettavan venäläisvastainen kuin uskotaan. Pitää muistaa että liikemiesoikeistossa - joka tietenkin on Kokoomuksen selkäranka ja kuuluu ollakin - on YYA-ajoista asti hyväksytty tuottoisat liikesuhteet itänaapuriin, vaikka taloudellinen yhteistyö venäläisten tahojen kanssa on sekä silloin että Putinin aikana merkinnyt monenlaista kompromettoitumista. Tämä on se vipuvarsi jolla Venäjä pääsee vaikuttamaan Kokoomukseen. Muita puolueita varten on muut vipuvarret.

Under alla omständigheter förefaller det tänkbart att det vankas ryskinspirerad splittring för Samlingspartiet. Partiet är inte så pålitligt antiryskt som man inbillar sig. Det bör noteras att affärsmannahögern - som naturligtvis utgör ryggraden för partiet och bör också så göra - sedan vsb-tiden accepterat lukrativa affärsrelationer med vår östra granne, trots att affärer med ryska aktörer både under Brezjnev och under Putin förutsatt villighet att kompromettera sig på mångahanda sätt. Med den hävstången kan Ryssland influera Samlingspartiet. För andra partier har ryssarna givetvis andra hävstänger.

Venäläisille viisumeita vai ei? - Visum för ryssar eller inte?

Venäläisten viisumit ja matkustusrajoitukset ovat puhuttaneet paljon. Keskeinen argumentti viisumirajoituksia vastaan on, että venäläisten tulisi saada nähdä demokraattisia ja sivistyneitä maita sisältäpäin ja ymmärtää tätä kautta, miten päin helvettiä heidän rikollisvaltiossaan asiat ovat. Tämä argumentti kuulosti pari vuosikymmentä sitten aivan uskottavalta, mutta nyt kun Venäjä hyökkää ja tappaa Ukrainassa ja uhkailee koko maailmaa vähän väliä ydinaseilla, olen alkanut väsyä tähän ajatukseen.

På sistone har man dryftat en hel del frågan, huruvida man borde införa resebegränsningar för ryssar och skära ner på visumutdelningen. Ett centralt argument mot en mera restriktiv inresepolitik är att ryssarna borde kunna besöka demokratiska och civiliserade länder, se inifrån hur man lever i dem och inse hur komplett åt helvete saker och ting ligger i deras brottsliga skurkstat. För ett par årtionden sedan lät det här argumentet helt trovärdigt, men i dag, då Ryssland invaderar och mördar i Ukraina och hotar hela världen med atomvapen, har jag börjat tröttna på den här tanken.

Olen ennenkin sanonut, että Neuvostoliiton aikaisen idänkaupan tuntuu korvanneen jonkinlainen idänlupailuteollisuus. Meille lupailtiin, että vienti ihan justkohta alkaa vetää itärajan taakse, ja sillä tavalla koulutettiin valtavasti turhia venäjän osaajia suoraan kortistoon. (Arvatkaa huviksenne, kumman kielen taidolla olen itse tienannut enemmän yksityisillä käännösmarkkinoilla, iirinkö vai venäjän. Väärin arvattu.) Meille lupailtiin, että kauppa ja vapaat markkinat luovat yhteisiä etuja kauppakumppanien välille, jolloin ikuinen rauha on selvää pässinlihaa, kuten Immanuel Kant sanoi. (No hyvä on, ei sanonut.) Eipä siitäkään mitään tullut.

Jag har redan tidigare sagt att den östhandel vi hade under Sovjetunionens tid sedan dess förvandlat sig till en "östlöftesindustri". Man trakterade oss med löften om att exporten till Ryssland när som helst kommer igång, och därigenom utbildade man en hel generation onödiga ryskkunniga för arbetslöshetskartoteket. (Försök gissa vilket språk jag på den privata översättningsmarknaden tjänat mera pengar på, ryskan eller gaeliskan. Fel gissat.) Vi fick höra att handeln och den fria marknaden skapar gemensamma intressen mellan handelspartners, så att det är klart som korvspad att det blir evig fred, som Immanuel Kant sade. (Okej, det sade han inte.) Inte blev det något av det heller inte.

Samanlaisilta lupailuilta tuntuvat myös nämä puheet, että venäläiset oppisivat demokratian tavoille nähdessään länsimaista demokratiaa käytännössä. Vielä mitä. Roinaa ja rihkamaa ne turistit täältä haluavat ostaa. Eivät he mitään Olavinlinnaa tule katsomaan eivätkä muitakaan historiallisia nähtävyyksiä - heillä riittää historiaa ja kulttuuria omastakin takaa. Eivätkä he liioin ole halukkaita näkemään suomalaista demokratiaa toiminnassa, varsinkin kun he ovat turmelleet sen demokratian palkkaamalla persut trollaamaan koko suomalaista poliittista järjestelmää.

Att ryssarna skulle lära sig demokratiskt folkvett genom att se västerländsk demokrati i praktiken känns också som ett tomt löfte. Jo pytt. Det är skräp och prylar turisterna köper här. De är inte intresserade av Olofsborg eller några andra historiska sevärdheter - de har gott om historia och kultur i sitt eget land. Och de är inte heller villiga att se hur finländsk demokrati i praktiken, särskilt när vi kommer ihåg att deras eget land sabbat denna demokrati genom att rekrytera sannfinnarna för att trolla hela det finländska politiska systemet.

Ei minulla oikeastaan ole hirveän vahvaa mielipidettä sen puolesta tai vastaan, että venäläisten viisuminsaantimahdollisuuksia heikennettäisiin. Mutta haluaisin kuulla parempia perusteita sen vastustamiselle kuin sen, että tavallisten venäläisten pitäisi nähdä muuta maailmaa ja oppia toisinkin voitavan elää, koska sitä on kokeiltu jo liiankin pitkään. Oman kokemukseni mukaan vaikutteet kulkevat vähintään yhtä herkästi päinvastaiseen suuntaan, kun venäläinen laittomuus valuu rajan yli. Venäläinen alamaailma on sellaista porukkaa, että sen kanssa ei leikitä - jo se olisi riittävä syy jakaa viisumeita vähän varovaisemmin.

Jag hyser egentligen inga alltför starka åsikter om huruvida man borde eller inte borde frånta ryssarna tillgång till visum. Men den som inte vill se några begränsningsåtgärder bör ha bättre argument än den gamla vanliga visan om att erbjuda grannarna utsikt på hur man lever utanför Ryssland, ty det är något man redan för länge experimenterat med. Enligt min erfarenhet går influenserna också i motsatt riktning, när rysk laglöshet väller över gränsen. Den ryska kriminella världen är inte att leka med - vilket redan är ett tillräckligt skäl att iaktta försiktighet när man delar ut visum.