Venäläisten viisumit ja matkustusrajoitukset ovat puhuttaneet paljon. Keskeinen argumentti viisumirajoituksia vastaan on, että venäläisten tulisi saada nähdä demokraattisia ja sivistyneitä maita sisältäpäin ja ymmärtää tätä kautta, miten päin helvettiä heidän rikollisvaltiossaan asiat ovat. Tämä argumentti kuulosti pari vuosikymmentä sitten aivan uskottavalta, mutta nyt kun Venäjä hyökkää ja tappaa Ukrainassa ja uhkailee koko maailmaa vähän väliä ydinaseilla, olen alkanut väsyä tähän ajatukseen.
På sistone har man dryftat en hel del frågan, huruvida man borde införa resebegränsningar för ryssar och skära ner på visumutdelningen. Ett centralt argument mot en mera restriktiv inresepolitik är att ryssarna borde kunna besöka demokratiska och civiliserade länder, se inifrån hur man lever i dem och inse hur komplett åt helvete saker och ting ligger i deras brottsliga skurkstat. För ett par årtionden sedan lät det här argumentet helt trovärdigt, men i dag, då Ryssland invaderar och mördar i Ukraina och hotar hela världen med atomvapen, har jag börjat tröttna på den här tanken.
Olen ennenkin sanonut, että Neuvostoliiton aikaisen idänkaupan tuntuu korvanneen jonkinlainen idänlupailuteollisuus. Meille lupailtiin, että vienti ihan justkohta alkaa vetää itärajan taakse, ja sillä tavalla koulutettiin valtavasti turhia venäjän osaajia suoraan kortistoon. (Arvatkaa huviksenne, kumman kielen taidolla olen itse tienannut enemmän yksityisillä käännösmarkkinoilla, iirinkö vai venäjän. Väärin arvattu.) Meille lupailtiin, että kauppa ja vapaat markkinat luovat yhteisiä etuja kauppakumppanien välille, jolloin ikuinen rauha on selvää pässinlihaa, kuten Immanuel Kant sanoi. (No hyvä on, ei sanonut.) Eipä siitäkään mitään tullut.
Jag har redan tidigare sagt att den östhandel vi hade under Sovjetunionens tid sedan dess förvandlat sig till en "östlöftesindustri". Man trakterade oss med löften om att exporten till Ryssland när som helst kommer igång, och därigenom utbildade man en hel generation onödiga ryskkunniga för arbetslöshetskartoteket. (Försök gissa vilket språk jag på den privata översättningsmarknaden tjänat mera pengar på, ryskan eller gaeliskan. Fel gissat.) Vi fick höra att handeln och den fria marknaden skapar gemensamma intressen mellan handelspartners, så att det är klart som korvspad att det blir evig fred, som Immanuel Kant sade. (Okej, det sade han inte.) Inte blev det något av det heller inte.
Samanlaisilta lupailuilta tuntuvat myös nämä puheet, että venäläiset oppisivat demokratian tavoille nähdessään länsimaista demokratiaa käytännössä. Vielä mitä. Roinaa ja rihkamaa ne turistit täältä haluavat ostaa. Eivät he mitään Olavinlinnaa tule katsomaan eivätkä muitakaan historiallisia nähtävyyksiä - heillä riittää historiaa ja kulttuuria omastakin takaa. Eivätkä he liioin ole halukkaita näkemään suomalaista demokratiaa toiminnassa, varsinkin kun he ovat turmelleet sen demokratian palkkaamalla persut trollaamaan koko suomalaista poliittista järjestelmää.
Att ryssarna skulle lära sig demokratiskt folkvett genom att se västerländsk demokrati i praktiken känns också som ett tomt löfte. Jo pytt. Det är skräp och prylar turisterna köper här. De är inte intresserade av Olofsborg eller några andra historiska sevärdheter - de har gott om historia och kultur i sitt eget land. Och de är inte heller villiga att se hur finländsk demokrati i praktiken, särskilt när vi kommer ihåg att deras eget land sabbat denna demokrati genom att rekrytera sannfinnarna för att trolla hela det finländska politiska systemet.
Ei minulla oikeastaan ole hirveän vahvaa mielipidettä sen puolesta tai vastaan, että venäläisten viisuminsaantimahdollisuuksia heikennettäisiin. Mutta haluaisin kuulla parempia perusteita sen vastustamiselle kuin sen, että tavallisten venäläisten pitäisi nähdä muuta maailmaa ja oppia toisinkin voitavan elää, koska sitä on kokeiltu jo liiankin pitkään. Oman kokemukseni mukaan vaikutteet kulkevat vähintään yhtä herkästi päinvastaiseen suuntaan, kun venäläinen laittomuus valuu rajan yli. Venäläinen alamaailma on sellaista porukkaa, että sen kanssa ei leikitä - jo se olisi riittävä syy jakaa viisumeita vähän varovaisemmin.
Jag hyser egentligen inga alltför starka åsikter om huruvida man borde eller inte borde frånta ryssarna tillgång till visum. Men den som inte vill se några begränsningsåtgärder bör ha bättre argument än den gamla vanliga visan om att erbjuda grannarna utsikt på hur man lever utanför Ryssland, ty det är något man redan för länge experimenterat med. Enligt min erfarenhet går influenserna också i motsatt riktning, när rysk laglöshet väller över gränsen. Den ryska kriminella världen är inte att leka med - vilket redan är ett tillräckligt skäl att iaktta försiktighet när man delar ut visum.
No comments:
Post a Comment
Note: Only a member of this blog may post a comment.