Teemu Keskisarja persuuntui - Teemu Keskisarja blev sannfinne

Aikoinaan hyvinkin kiintoisia kirjoitellut historioitsija Teemu Keskisarja on suomalaisten historioitsijen perinteitä noudattaen seonnut, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa persujen ehdokkaaksi rupeamista. Yleensä suomalaisen historioitsijan etukäteisdementia, dementia praecox historici Fennici, ilmenee äärioikeistolaistumisena, ja siitä on kyse tässäkin. Äärivasemmistolaisiakin historioitsijoita on toki ollut, sellaisia joiden historiankirjoitus perustuu marxilaisuuteen, ja varmasti monia heikäläisistäkin voi luonnehtia ennenaikaisesti seniileiksi. Mutta nyt en kirjoita heistä.

Teemu Keskisarja, som förr författat helt intressanta böcker, har, som finsktalande historiker brukar, fått snurren, vilket i det här fallet kommer till uttryck i att han kandiderar för sannfinnarna i det instundande riksdagsvalet. När en finsktalande historiker råkar ut för dementia praecox historici Fennici, blir han vanligen högerextremist, och det här fallet är inget undantag. Visst har det också funnits vänsterextrema historiker, vars historieuppfattning utgår från marxism, och många av dessa kan också ses som förtidssenila. Men nu tänker jag inte skriva om dem.

Keskisarjan persuuntuminen on tietysti ollut nähtävissä jo kauan. Hän on esimerkiksi levitellyt täysin yliampuvia julistuksia siitä, kuinka ruotsin kielen opiskelu Suomessa muka on sortoa, koska ruotsinkieliset ovat jotenkin sortaneet suomalaisia. Luetellaanpa siis syitä siihen, miksi tämänlaiset väitteet ovat väärin. Minä en ole historioitsija, mutta tiedän jotain sellaisesta maasta, jossa kielisortoa oikeasti on ollut, eli Irlannista.

Det har givetvis redan länge varit lätt att se vartåt det lutat för Keskisarja. Han har till exempel kolporterat helt överdrivna historier om hur det kantänka är förtryck att undervisa finska elever i svenska, eftersom de svenskspråkiga på något obegripligt sätt förtryckt de finsktalande. Han är helt ute och cyklar, som vi nedan ska se. Jag är ingen historiker, men jag vet en hel del om ett land där det verkligen förekommit språkligt förtryck, dvs Irland.

• Suomalaisilla oli oikeus istua käräjiä suomeksi, ja Ruotsin vallan loppupuolella Ruotsin valtakunnan laki käännettiin kokonaisuudessaan suomeksi maallikkotuomarien tarpeisiin. Oikean sorron olosuhteissa tällaista ei olisi suvaittu./Enspråkiga finnar kunde sitta ting på finska, och mot slutet av svenska väldet översattes Sveriges Rikes Lag i sin helhet till finska åt finsktalande bisittare. Hade det funnits verkligt förtryck hade detta inte tolererats. 
• Kuninkaan käskykirjeet käännettiin suomeksi, eli kuningas kääntyi suomalaisen kansan puoleen suomen kielellä. Suomalaiset miellettiin siis tärkeäksi ja vaivan arvoiseksi osaksi Ruotsin kansaa, ja suomalaisuus oli yksi legitiimi tapa olla ruotsalainen. Tästä päätellen mitään tietoista tai tahallista kielisortoa ei ollut./Kungliga reskript översattes till finska, dvs konungen vände sig till finska folket på dess språk. Finnarna uppfattades sålunda som en viktig del av svenska folket som det lönade sig att tilltala, och finskheten var ett legitimt sätt att vara svensk. Av detta kan man sluta sig till att det inte fanns något medvetet eller avsiktligt förtryck av finska språket.
• Suomenkielinen rahvas taisteli Suomen sodassa rohkeasti Venäjää vastaan Ruotsin kruunun puolesta, koska se tiesi hyvin, mikä Venäjällä odotti. Ennen Suomen sotaa Venäjä oli ominut itselleen Suomen kaakkoiskulman (punainen on kaakon kulma, verta, tulta ennustaa), ns. "Vanhan Suomen", ja suomalaiset tiesivät, että sikäläisten lahjoitusmaiden mahtimiehet kohtelivat alustalaisiaan kuin maaorjia. Tynkä-Suomen talonpojat eivät halunneet tätä, joten he taistelivat venäläisiä vastaan kuin leijonat konsanaan. Yläluokanhan tiedämme kaupungeissaan pitäneen tanssiaisia miehittäjäupseerien kanssa./Den finsktalande allmogen kämpade i finska kriget tappert mot Ryssland och "för Sverige i tiden", eftersom den visste väl vad som väntade i Ryssland. Före kriget hade Ryssland redan erövrat och annekterat Finlands sydöstra delar, det s k Gamla Finland, och finnarna visste att de ryska adliga som fått donationsjordar i Gamla Finland behandlade sina underhavande som livegna. Bönderna i Finlands återstående svenska del ville inte ha livegenskap, de bekämpade ryssarna som man kan förvänta sig av lejonets folk. Överklassen däremot dansade bal med ockupanterna i städerna, som vi vet.
• Suomenkielinen rahvas ei halunnut suomelle virallista asemaa. Se halusi oppia vallan ja kulttuurin kielen eli ruotsin. "Suomalaisuusliike" ei ollut kansan liike./Den finsktalande allmogen ville inte ge finska språket någon officiell ställning. Den ville lära sig maktens och kulturens svenska språk. "Finskhetsrörelsen" var inte någon folkrörelse.
• Venäjän tsaari tuki suomalaisuusliikettä, koska se oli tapa erottaa Suomi vanhasta emämaasta ja länsimaisesta sivistyksestä. Se oli siis välivaihe suunnitelmassa, jonka loppupäässä odotti venäläistetty Suomi - tosin loppuvaihe jäi toteuttamatta, kun Venäjällä syttyi vallankumous. Tosin bolševikeilla oli samantapainen suunnitelma: Suomen itsenäistyminen oli välitavoite, mutta se itsenäisyys oli määrä lopettaa yhteistuumin suomalaisten sosialistien kanssa - tai härskisti asevoimin, jos suomalaiset sosialistit eivät tekisi osaansa suunnitelmasta./Den ryske tsaren stödde finskhetsrörelsen, eftersom den var ett sätt att alienera Finland från det gamla moderlandet och den västliga civilisationen. Det var alltså bara ett skede i ett långsiktsprojekt, som gick ut på att förryska Finland. Visserligen nådde projektet aldrig sin ändpunkt, ty det blev revolution i Ryssland. Visserligen hade bolsjevikerna en liknande plan: det var meningen att Finland till en början blev självständigt, men sedan skulle finska socialister och ryska bolsjeviker tillsammans göra slut på den självständigheten - och om finska socialister inte ville göra sitt, skulle bolsjevikerna helt sonika invadera med vapen i hand.
• Ruotsissa alettiin sortaa suomen kieltä vasta Suomen sodan jälkeen, kun Suomi oli menetetty Venäjälle ja suomen kielestä tuli vihollisen kieli. Kun vielä tiedettiin, että suomalaisuusliike oli Venäjän valtion ja tsaarin suosiossa, oli täysin perusteltua ja aiheellista pitää suomenkielistämispyrkimyksiä vihollisen sabotaasina./I Sverige började man förtrycka finska språket först efter det att Finland inlemmats i Ryssland och finska språket blev ett fiendelands språk. När man dessutom visste att finskhetsrörelsen åtnjöt den ryska statens och kejsarens gunst, var det helt berättigat att se finskhetssträvandena som fientligt sabotage.
• Samalla tavalla Ruotsin viranomaisilla olisi ollut täysi oikeus karkottaa maasta Carl Axel Gottlund, joka yritti esiintyä Värmlannin metsäsuomalaisten asian ajajana, koska Ruotsin näkökulmasta hän tietysti vaikutti Venäjän agentilta./På samma sätt skulle de svenska myndigheterna ha varit i sin fulla rätt att landsförvisa Carl Axel Gottlund, som ville uppträda som sakförare åt skogsfinnarna i Värmland. Ur svensk synvinkel kunde han ju uppfattas som rysk agent.
• Suomalaisuus oli yksi legitiimi tapa olla ruotsalainen, eikä Ruotsi käynyt suurvaltasotiaan yksinomaan suomalaisilla: riikinruotsalainen kirjallisuus on aivan yhtä täynnä kuvauksia siitä, kuinka Tukholman vallanpitäjät ajavat talonpoikia sotilaiksi tappelemaan herrojen sotia kuin suomalainenkin.  Tätä iskelmää on veivannut esimerkiksi Amerikan-siirtolaiskirjoistaan tunnettu Vilhelm Moberg myöhäisessä romaanissaan Förrädarland (suomennettu nimellä Rajamaa)./Finskheten var ett legitimt sätt att vara svensk, och det var inte bara finnar som utkämpade krigen åt Sverige: den rikssvenska litteraturen berättar också ymnigt om hur de stockholmska makthavarna tvångsrekryterar bönder för att slåss åt de stora herrarna. Det var bl a den för sina utvandrarromaner välkände Vilhelm Moberg som vevade den här slagdängan i sin sena roman Förrädarland.
• Kun Venäjä antoi Suomen pitää Ruotsin-vallan aikaiset lakinsa, tämä esitetään merkkinä Venäjän suurenmoisesta reiluudesta Ruotsiin verrattuna. Mutta ne samat lait olivat kuulemma hirveitä sortolakeja silloin kun Ruotsi hallitsi Suomea. Nämä kaksi väitettä eivät voi olla totta samanaikaisesti./När Ryssland tillät Finland att behålla i kraft de svenska lagarna, framställs detta som ett exempel på vilken generös överherre Ryssland var i jämförelse med Sverige. Men samma lagar var kantänka hemska förtryckslagar när Sverige härskade över Finland. De här två påståendena kan inte vara sanna samtidigt.