Pyhälle Sebastianille ei saa nauraa - Man får inte skratta åt St Sebastian

Sebastian Tynkkynen on tunnetusti seksuaalisesti poikkeava henkilö. Hyvin poikkeava. Poliittisen uransa aikana hän on mm. antanut julkisesti ruoskia itsensä protestina ruotsin kouluopetusta vastaan. Tässä lienee ollut kyse puhtaasti seksuaalisluonteisesta masokismista, jonka hän esitti poliittisena mielenosoituksena. Tynkkynen kuuluu puolueeseen, jossa vieroksutaan homoseksuaaleja ja syytetään mm. vihreitä tummaihoisten maahanmuuttajien maahantuonnista. Samainen Tynkkynen on maahantuonut Afrikasta itselleen mustapintaisen poikaystävän, jonka kanssa hän harjoittaa homoseksuaalisuutta. Tynkkysen puolue esiintyy myös isänmaallisena, mihin toki on muutenkin vaikea uskoa, mutta Tynkkynen on osallistunut Venäjän järjestämälle nuorisoleirille, jossa ilmeisesti annettiin putinistista poliittista kaaderikoulutusta.

Den sannfinske politikern Sebastian Tynkkynen är som vi alla vet en sexuellt avvikande figur. En mycket avvikande filur till och med. Under sin politiska karriär har han bland annat låtit sig piskas offentligt som någon sorts protest mot svenskundervisningen i skolan. Egentligen förefaller det ha rört sig om rent sexuell masochism, som han ville framställa som politisk demonstration. Tynkkynen är medlem i ett parti där man ogillar homosexuella och beskyller de gröna (och inte bara dem) för att importera mörkhyade människor till Finland. Högstdensamme Tynkkynen har importerat åt sig en mörkhyad homosexuell pojkvän från Afrika. Tynkkynens parti påstår sig vara mer fosterländskt än någon annan politisk gruppering i landet, vilket man visserligen har allt svårare att ta på allvar, men Tynkkynen har faktiskt varit med på ett ryskarrangerat ungdomsläger där han antagligen fått politisk kaderutbildning.

Normaalissa tilanteessa tulisi voida vain makeasti nauraa tyypille, joka näin avoimesti rikkoo kaikkia puolueensa väitettyjä aatteita ja periaatteita vastaan eikä saa siitä mitään huomautusta. Mutta yksi syy siihen, miksi pidän suomenkielisiä medioita pelkkinä äärioikeiston äänitorvina on juuri se, että ne eivät uskalla nähdä Tynkkysen touhujen huumorimahdollisuuksia. (Toinen syy on se, että Jussi Halla-aho voi moralisoida ja kauhistella muslimien moniavioisuutta samalla kun hän itse jäi kiinni jalkavaimon pitämisestä. Kun Halla-aho yritti lietsoa muslimivastaisuutta moniavioisuuspuheilla, yksikään suomenkielinen viestin ei uskaltanut laskea leikkiä hänen kokemusasiantuntijuudestaan.)

I en normal situation borde man bara kunna skratta hjärtligt åt en person som så här öppet bryter mot allt hans parti påstår sig hålla heligt, men som inte får någon upptuktelse för det. Men det här är precis varför jag anser att finskspråkiga medier är språkrör för extremhögern: de vågar inte se de humoristiska dimensionerna i vad Tynkkynen håller på med. (Detsamma kan man konstatera om vad Jussi Halla-aho på sin tid ansåg om månggiftet hos muslimerna när han väl själv hade åkt fast för att ha en konkubin: inga finskspråkiga medier skämtade om hans erfarenhetsexpertis.)

Tällä kertaa pyhä Sebastianimme nosti hirveän äläkän siitä, että jokin juottola, johon hän kavereineen oli käkeämässä, sanoi suoraan että tuollaiselle rasistille ei tarjoilla. Hän tietysti alkoi netissä inistä tahdottomille raajoilleen (kannattajilleen), että siinä taas dissattiin perussuomalaisten politiikkaa. Aivan samalla tavalla kuin valtakunnan korkeimman johdon toteamus, että minkäänlaisella rasismilla ei sitten saa olla mitään roolia suomalaisessa politiikassa, oli Sebulle heti hirveä loukkaus persuja kohtaan. Onko pyhä Sebastianimme oikeasti niin tyhmä, ettei hän tajua itse samaistavansa rasismia ja perussuomalaisten politiikkaa? Vai ovatko perussuomalaiset päättäneet tällä tavalla kautta rantain myöntää, että persupolitiikka on rasismia on persupolitiikkaa (aiemminhan iskulause pikemminkin oli "emme me ole rasisteja, se on panettelua")?

Den här gången gjorde sankt Sebastian ett hejdundrande ståhej av att något ölschapp där han och hans kompisar ville ta sig en klunk eller flera kastade ut honom med motiveringen att en sådan där rasist inte var välkommen. Han började givetvis genast uppvigla sina viljelösa kroppsdelar (anhängare) till protest, eftersom han tolkade denna antirasism som politisk diskriminering mot sannfinnarna. När rikets högsta ledning nyligen konstaterade att någon som helst rasism inte bör få spela någon roll i finländsk politik, uppfattade Sebastian detta genast som en attack mot sannfinnarna. Är sankte Sebastian verkligen så urdum att han inte begriper, att det är han själv som identifierar begreppen "rasism" och "sannfinsk politik" med varandra? Eller är det ett beslut på högre nivå i partiet att så här antyda, att sannfinsk politik är rasism är sannfinsk politik? (Tidigare hette det ju snarare att det är rena rama förtalet att kalla sannfinnar för rasister.)

Sebun ininä oli tietysti myös maalittamista, koska hänen tahdottomat raajansa iskivät varmasti yrittäjän kimppuun ja alkoivat häirikäidä tätä. Tämäkin on yksi esimerkki siitä, kuinka persu tosiasiassa vastustaa niitä arvoja ja tavoitteita, joita puolue sanoo edustavansa. Eikä ensimmäinen laatujaan. Itä-Suomessa oli joitakin vuosia sitten liikennöitsijäyrittäjä, joka meni omalla naamallaan kertomaan työllistävänsä maahanmuuttajamiehiä, kuten somaleita. ja olevansa tyytyväinen näiden työpanokseen. Seuraus oli, että "maahanmuuttokriitikot" (eli käytännössä persujen kannattajat) vainosivat yrittäjää niin että tämä joutui luopumaan firmastaan. Sillä tavalla äärioikeisto "edistää yrittäjyyttä". Mutta samalla kaikkia muita haukutaan kommunisteiksi ja yrittäjien vihollisiksi.

Sebastian fick givetvis sina viljelösa kroppsdelar att förfölja ölschappsföretagaren. Det är ett exempel till på hur sannfinnarna i verkligheten bekämpar de värden de säger sig försvara. För ett antal år sen var det en åkeriföretagare i Östra Finland som öppet berättade i medierna att han målmedvetet sysselsatte invandrare, t ex somalier, och att han var helt nöjd med deras arbetsinsats. Detta ledde till att "invandringskritiker" (i praktiken anhängare till sannfinska partiet) förföljde företagaren tills han såg sig tvungen att sätta lapp på luckan. Så här "främjar" extremhögern företagsamhet, samtidigt som den utmålar alla andra partier som företagarfientliga kommunister.

Uusinta vuodelta 2019: Äärioikeiston valheet ja äärioikeiston todellisuus

 

Asia	Äärioikeiston propagandavalheet	Todellisuus
Maanpuolustus	Äärioikeisto väittää olevansa ainoa maanpuolustuksesta todellisuudessa välittävä taho	Äärioikeiston keskuudesta löytyy runsaasti siviilipalvelusmiehiä, totaalikieltäytyjiä, hullun paperit hankkineita ja muita kruununraakkeja. Eräissä tapauksissa aseista on kieltäydytty samassa trollailuhengessä kuin maahanmuuttoa vastustetaan. Aseistakieltäytyminen on osa äärioikeiston keskuudessa yleistä, ilkkuvaa yhteiskunnanvastaisuutta. Venäjän kanssa ollaan yhä avoimemmin ja röyhkeämmin yhteistyössä, Natoa paheksutaan ja demonisoidaan
Päihteet	Äärioikeisto esittää kuvittelemansa vastustajat (”anarkistit”, ”marxnistit” [sic!]) juoppoina ja narkomaaneina	Äärioikeiston keskuudessa esiintyy sekä runsasta alkoholinkäyttöä että huumerikollisuutta. Huumerikokset voivat olla yhteydessä laajemmin rikolliseen elämäntapaan; niihin liittyy myös trollaamista ja lainkuuliaisuuden avointa pilkkaamista (edellä mainittua ilkkuvaa yhteiskunnanvastaisuutta)
Kansallinen kulttuuri	Esiinnytään kansallisen kulttuurin ainoina puolustajina	Kansallisesta kulttuurista ollaan pimeän tietämättömiä. Usein äärioikeiston tuntemat ja arvostamat kotimaiset kulttuurintekijät ovat populaarimuusikoita (rokki- tai tangolaulajia), kirjallisuus ja kuvataide ei kiinnosta heitä (yksittäisiä klassisen kauden kirjailijoita tai taidemaalareita osataan ulkolukumaisesti mainita). Syvällinen perehtyminen suomalaiseen kulttuuriin loistaa poissaolollaan
Sukupuolisuhteet ulkomaalaisiin	Mässäillään pornografisesti toista mieltä olevien oletetuilla seksuaalisuhteilla ulkomaalaisiin	Sukupuolisuhteet ulkomaalaisten kanssa tavallisia, erityisesti silloin kun ollaan itse hyväksikäyttävänä osapuolena (postimyynnistä ostetut thaivaimot, seksimatkat Venäjälle ja Kaukoitään). Monet ”maahanmuuttokriitikot” ovat itse osittain ulkomaalaista syntyperää (Junes Lokka, Mario Argenta, Marco de Wit)
Homoseksuaalisuus	Paheksutaan, homoseksuaalien parantunut asema yhteiskunnassa esitetään homoseksuaalisuuden tuputtamisena. Poliittisia vastustajia nimitellään homoseksuaaleiksi	Homoseksuaaliset fantasiat miespuolisista poliittisista vastustajista tavallisia, näiden kanssa kärtetään jopa treffeille. Äärioikeistoon kuuluu myös avoimesti homoseksuaalisia miehiä (Sebastian Tynkkysen näkyvä seksuaalisuhde afrikkalaiseen nuorukaiseen on vain yksi esimerkki)
Heteroseksuaalisuus	Esiinnytään äänekkäästi heteroseksuaaleina	Naisviha ja rasismi voittavat kevyesti heteroseksuaalisuuden äärioikeiston riveissä. Julkisuudessa näkyvät nuoret musliminaiset ja tummaihoiset naiset eivät innosta äärioikeistolaisia karkeisiinkaan seksuaalisiin fantasioihin, heitä vain yksinkertaisesti vihataan
Suhde suomen kieleen	Tyhjiä iskulauseita suomen kielen kunnioittamisesta	Suomenkielistä kirjallista perinnettä ei tunneta. Hyvinkin kömpelöt englannin kielestä lainatut sanat ja lauserakenteet yleisiä. Esimerkiksi interjektiot ja onomatopoeettiset sanat usein kauttaaltaan englantilaisperäisiä
Suhde kristinuskoon	Saatetaan esiintyä kristittyinä tai korostaa kristinuskon paremmuutta islamiin verrattuna	Täydellinen tietämättömyys kristinuskosta (esimerkkinä Laura Huhtasaari). Kaikki äärioikeistolainen nationalismi selitetään kristillisyydeksi silloinkin, kun se on yksiselitteisesti ristiriidassa Jeesuksen opetusten kanssa. Tyypillisesti hyvinkin raamattuperäinen ja Jeesuksesta lähtevä äärioikeiston kritiikki esitetään vasemmistoväritteisenä ja nykykirkon liberalismina
Nationalismi	”Emme ole natseja, olemme kansallismielisiä”	Täydellinen tietämättömyys alkuperäisen nationalismin ajattelijoista ja nationalistijohtajista (Giuseppe Mazzini, Eleftherios Venizelos, Giuseppe Garibaldi, Patrick Pearse ym.) sekä näiden ajattelusta. Toki äärioikeistossa saatetaan tunnistaa eräät vasemmistojohtajat nationalisteiksi (esimerkiksi Fidel Castro), ja tällä muka suurella oivalluksella (jonka jokainen aihepiiriin pinnallisestikin tutustunut on jo aikoja sitten lukenut kirjoista) revitellään sitten ja esitetään sen todistavan kaiken vasemmistolaisuuden (ts. kaiken ei-äärioikeistolaisuuden) ikuisesti vääräksi. Ainoat nationalistiset ajattelijat, joihin äärioikeiston intellektuaalinen siipi tukeutuu, ovat Julius Evolan kaltaisia avoimia fasisteja.

Kuinka persut tuhosivat urani mediassa - Hur sannfinnarna förstörde min karriär i medierna - Wie mir die Wahren Finnen meine Karriere in finnischen Medien versauten

Koska siitä alkaa olla kuusi vuotta [EDIT: kohta kymmenen vuotta] täynnä, kun sain potkut mediasta kelpaamatta sen jälkeen julkaistavaksi kirjoittajaksi millekään suomenkieliselle alustalle, olen varmaankin unohtunut useimmilta. Olen siksi päättänyt kirjoittaa siitä, kuinka persut tuhosivat urani mediassa, jos kohta oleellinen osa asiaa on se, että media-alusta, jolle tuolloin työskentelin, nakkasi työsuojelulla täysin vesilintua silloin, kun työrauhaani häiritsivät juuri persut.

Det börjar vara hela sex år [EDIT: det blir snart tio år] sedan jag fick sparken från medierna, och sedan dess har jag inte kunnat publicera någonting på någon finskspråkig plattform. Därför torde de flesta ha glömt mig. Sålunda har jag beslutat skriva om hur sannfinnarna gjorde slut på min karriär inom medierna, låt vara att det är en relevant aspekt av historien att medieplattformen jag då arbetade för gav katten i arbetarskydd när det var just sannfinnarna som störde min arbetsro.

Vor beinahe sechs Jahren [EDIT: jetzt ist es beinahe zehn Jahre her] habe ich meinen Zweitjob als Online-Feuilletonist verloren, und seitdem habe ich keinen einzigen Artikel in finnischen Medien veröffentlichen können. Inzwischen haben mich wohl auch die meisten finnischen Medienkonsumenten vergessen. Jetzt will ich schildern, wie die Partei der Wahren Finnen (eigentlich heisst es "Basisfinnen" auf Finnisch, und jetzt wollen sie in allen anderen Sprachen als Finnisch und Schwedisch nur die Partei der "Finnen" heissen, aber das werde ich ihnen nicht gönnen) mir meine Medienkarriere versaut haben, aber hierbei ist es wichtig zu erinnern, dass ich es schon hätte dulden können, hätte nicht die Medienplattform, für die ich arbeitete, mir den Arbeitsschutz praktisch weggenommen, als es die Anhänger dieser Partei waren, die mich verfolgten.

Keväällä 2006 minua lähestyivät erään keskisuuren mediafirman edustajat. Firma oli juuri hankkinut haltuunsa erään suhteellisen näkyvän verkkoportaalin ja haki sinne uusia kirjoittajia (sittemmin tämä firma joutui erään ison mediakonsernin haltuun). Minä olin siihen aikaan herättänyt jonkin verran huomiota ja närkästystäkin feminisminvastaisella provosoinnilla tässä blogissa. 

Våren 2006 kontaktades jag av representanterna för en medelstor mediefirma. Firman hade just köpt en relativt synlig webbportal och letade efter nya skribenter (senare var det en större mediekoncern som tog över firman). På den tiden hade jag väckt en viss uppmärksamhet, för att inte säga förargelse, med antifeministiska provokationer i bloggen du just håller på att läsa.

Im Frühjahr 2006 nahm eine mittelgrosse Medienfirma Kontakt mit mir auf. Die Firma hatte ein Webportal von einiger Mediensichtbarkeit neulich erworben und suchte nach neuen Feuilletonisten und Blogautoren (ein paar Jahre später wurde die Firma von einem grösseren Medienkonzern übernommen). Damals hatte ich einige Aufmerksamkeit und sogar Ärger erweckt, indem ich antifeministische Provokationen im vorliegenden Blog veröffentlicht hatte.

Sitä olin alkanut harrastaa parinkin hyvin traumatisoivan seurusteluyrityksen jälkeen (toinen oli tapahtunut 1990-luvun puolivälissä, toinen 2000-luvun alkupuolella, ja molemmille tapauksille oli yhteistä, että vastapuoli oli omasta aloitteestaan alkanut lähetellä minulle lähinnä fanipostin luonteisia mielistelykirjeitä, mutta selittämättömällä tavalla kääntänyt kelkkansa ja alkanut vihata minua). Minua oli jopa haastateltu erääseen paperilehteen "öykkäriblogia pitävänä kielitieteilijänä".

Dylika provokationer hade jag ägnat mig åt efter ett par ytterst traumatiserande kärlekshistorier (den ena hade ägt rum i mitten av 1990-talet, den andra tidigt på 2000-talet, och bägge historierna hade inneburit att den motsatta sidan av eget initiativ hade överöst mig med vad som bara kan kallas för beundrarpost, men sedan på ett obegripligt sätt vänt kappan och börjat hata mig). Jag hade t o m intervjuats av en papperstidning som "språkvetaren med bråkmakarbloggen".

Die antifeministischen Provokationen waren eine Spätfolge zweier äusserst traumatisierenden Liebesgeschichten (die erste Mitte der Neunzigerjahre, die zweite ein paar Jahre nach der Jahrtausendwende erlebt, und in beiden Fällen hatte ich eine Bewunderin gewonnen, die mich zunächst mit Fanmail überschüttet hatte, um sich dann plötzlich gegen mich zu wenden und mich zu hassen). Ich wurde sogar von einer Papierzeitung als "der Sprachwissenschaftler mit dem Streithammelblog" interviewt.

Olin kyllä itse tuolloin aika katkera siitä, että toimintani iirin kielen edistäjänä ei ollut herättänyt minkäänlaista huomiota Suomessa, vaikka se Irlannissa olikin ylittänyt uutiskynnyksen. (Yle oli kyllä kiinnostunut ja lähettänyt sähköpostia silloin kun osallistuin pääpuhujana suureen iirinkielisyysmielenosoitukseen Dublinissa keväällä 2004, mutta vaikka olin lupautunut haastateltavaksi, he eivät sittemmin ottaneet yhteyttä uudelleen.) Mutta valtakunnan ylimmäisenä naisvihaajana kyllä kelpasin vaikka kolumnia kirjoittamaan.

Jag var på den tiden rätt bitter över att min verksamhet som språkaktivist, finnen som främjade iriska språket, inte hade väckt någon uppmärksamhet i Finland, trots att jag nog nått över nyhetströskeln på Irland. (Finlands Rundradio blev visserligen intresserad och skickade e-mail när jag hade hållit ett tal på iriska för folkmassorna i Dublin våren 2004, men trots att jag gick med på att ge dem intervju, kontaktade de mig aldrig igen.) Men när jag blev känd som främste kvinnohataren i riket, ja då var det fritt fram att skriva kåserier mot betalning.

Ich war damals eher bitter darüber, dass mein Sprachaktivismus - mein Status als der Finne, der die irische Sprache zu fördern suchte - in Finnland überhaupt keine Aufmerksamkeit erregt hatte, obwohl ich in irischen Medien durchaus sichtbar geworden war. (Es muss zwar zugegeben werden, dass der Finnische Rundfunk interessiert wurde, als ich im Frühjahr 2004 auf einer Demonstration in Dublin mit einer Rede auf Irisch aufgetreten bin, aber obwohl ich willens war, mich im Rundfunk interviewen zu lassen, führte der Kontakt zu nichts Konkretem.) Als ich aber als der grösste Weiberhasser der Republik bekannt wurde, konnte ich gleich anfangen, Feuilletons gegen Bezahlung zu schreiben.

Mutta mikäs siinä. Kun kerran työtä tarjottiin, niin minähän en kieltäytynyt. Kuten silloin kun menin apurahaputken katkettua käännöstöihin, myös tuolloin ajattelin, että tällä tavalla voisin rahoittaa pahasti jumittaneen tohtorinväitösprojektini. Itse asiassa kävi tietysti niin, että viimeiset mahdollisuuteni akateemiseen uraan menivät, koska päivätyöni lisäksi jouduin raatamaan kolumnistina. 

Men varför inte - när man kom och erbjöd mig ett jobb, kunde jag inte säga nej därtill. I slutet av nittiotalet hade det blivit slut med stipendier, varför jag då hade börjat jobba som översättare och inbillade mig att det skulle finansiera mitt doktorsarbete, som hur som helst hade hakat upp sig; jag hyste likadana tankar när jag satte igång att skriva kåserier. Egentligen förlorade jag sista chansen att få ihop en riktig akademisk karriär, eftersom jag då inte bara hade ett riktigt jobb, utan också var tvungen att arbeta ihjäl mig som extraknäckande kåsör.

Aber warum nicht. Wenn mir ein Arbeitsplatz geboten wurde, war ich natürlich bereit, ihn zu akzeptieren. Ende der Neunzigerjahre konnte ich keine Stipendien mehr kriegen, weshalb ich dann angefangen hatte, als Übersetzer zu jobben. Ich bildete mir ein, dass ich so meine Doktorarbeit finanzieren könnte, die unter allen Umständen ins Stocken geraten war; ähnliche Gedanken hegte ich, als ich begann, meine Online-Feuilletons zu schreiben. Eigentlich verlor ich da die letzte Chance, eine richtige akademische Karriere zu haben, weil ich nicht nur eine tägliche Arbeit hatte, sondern auch alle Abende Meinungsjournalismus betreiben musste.

Se ei sinänsä harmita, koska olin aika pitkälti menettänyt mielenkiintoni tutkimusaiheeseeni (se on alkanut kiinnostaa uudelleen vasta viime aikoina) ja keskittynyt iirin kielen tutkimiseen ja edistämiseen, joista ei Suomessa valitettavasti akateemisia arvoja heru. Enemmän suututtaa se, etten voinut paremmin keskittyä silloiseen päivätyöhöni yksityisen puolen kielentutkijana, koska jos olisin voinut, osaisin nyt paria kolmea kieltä, joiden opeteltavuuskaan ei ollut juolahtanut mieleeni aikaisemmin.

Inte för att det hade varit någon katastrof, ty jag hade till största delen förlorat intresset för mitt forskningsobjekt (det är först nyligen jag återfått det) och koncentrerat mig på att studera och främja iriska språket, något som inte riktigt kan omsättas till akademiska meriter i Finland. Mera irriterad är jag över att jag inte kunde ägna mig bättre åt mitt dåvarande första jobb som språkforskare på ett privatföretag, ty hade jag gjort det, skulle jag nu behärska två eller tre språk utöver det jag nu kan - språk det tidigare aldrig ens hade fallit mig in att jag kunde lära mig.

Ich muss aber sagen, dass es mich eigentlich nicht besonders grämt, denn ich hatte das Interesse an meinem Forschungsgegenstand weitgehend verloren (es ist nur in den letzten paar Jahren wieder entflammt) und mich eher auf das Studium und die Wiederbelebung der irischen Sprache konzentriert, was in Finnland kaum in akademische Grade umzusetzen ist. Dagegen war es mir lästig, dass ich mich nicht meinem damaligen Job als Sprachforscher bei einem privaten Unternehmen völlig widmen konnte, denn hätte ich mich auch abends mit den Sachen beschäftigt, die zu dieser Arbeit gehörten, würde ich jetzt zwei oder drei Sprachen sprechen, deren Erlernbarkeit mir früher nicht einmal eingefallen war.

Feminismikriittisiäkin juttuja tietysti kirjoittelin sitten aika ajoin, mutta koska olen saanut vanhan hyvän ajan kulttuuri-isänmaallisen kasvatuksen, minulla oli sanottavaa myös vaikkapa Runebergin tai Topeliuksen kaltaisista kirjallisuusklassikoistamme, ja myös sanoin sen, jos tiedotusvälineissä näkyi jotain asiaan liittyvää. Minuthan oli periaatteessa palkattu kommentoimaan ajankohtaisia tapahtumia.

Av och till skrev jag också kritik av feminismen, men med den gammaldags kulturpatriotiska uppfostran jag fått hade jag mycket mera att säga t ex om vår klassiska litteratur, Runeberg eller Topelius för att nämna ett par namn och sade det också om det råkade stå någonting om dessa herrar i tidningarna. Jag hade faktiskt rekryterats för att kommentera aktuella skeenden.

Ab und zu schrieb ich auch feminismuskritische Einträge, aber, altmodisch kulturpatriotisch erzogen wie ich bin, hatte ich viel mehr z.B. über unsere klassische Literatur zu sagen, wie etwa den Nationaldichter Johan Ludvig Runeberg oder den Prosaiker Zacharias Topelius. Wenn diese Namen im täglichen Journalismus erwähnt wurden, habe auch ich mich über sie geäussert. Schliesslich wurde ich rekrutiert, um Kommentar zu Aktuellem zu schreiben.

Koska vanhan koulukunnan kokoomuslainen äitini kuoli samoihin aikoihin kun aloin kirjoittaa ao. portaaliin, otin asiakseni säilyttää jotain hänenkin ajatuksistaan ja pyrin tarkastelemaan esimerkiksi perinteistä isänmaallisuutta ymmärtäväisesti ja eritellen. Epäluulo Venäjää kohtaan oli minullekin luonteenomaista, ja mitä sitten Neuvostoliittoon tulee, pyrin tuomaan lukijoiden ulottuville sitä, mitä Neuvostoliiton vankileireistä tiedettiin esimerkiksi niillä kärsineiden muistelmien perusteella.

Samma år som jag började skriva kåserier dog min mor, en samlingspartist av gamla skolan. Jag kände mig moraliskt förpliktigad att bevara för eftervärlden någonting av henne och hennes värld, vilket fick mig att t ex betrakta traditionell fosterländskhet ur ett förståelsefullt, analytiskt perspektiv. Misstro mot Ryssland var inte precis främmande för mig, och vad sedan angår Sovjetunionen, försökte jag bringa till läsarna det som vi vet om sovjetiska fångläger t ex på grund av de memoarer som före detta straffångar författat.

Im selben Jahr, als ich Feuilletons zu schreiben begann, ist meine Mutter gestorben. Sie war immer Anhängerin der altbewährten konservativen Partei Finnlands, und ich fühlte mich verpflichtet oder veranlasst, etwas von ihr und von ihrer Welt für die Zukunft zu bewahren, was mich dann dazu bewog, die von ihr vertretene traditionelle finnische Vaterlandsliebe aus einer verständnisvollen, analytischen Perspektive zu betrachten. Auch ich misstraute Russland, und was die Sowjetunion betrifft, habe ich versucht, die Leser über das zu unterrichten, was wir von sowjetischen Gefangenenlagern wissen, z. B. was frühere sowjetische Gulag-Sträflinge in ihren Erinnerungen berichtet haben.

Joskus jouduin asioihin perehtyessäni muuttamaan siihenastista mielipidettänikin. Esimerkiksi Natoon suhtauduin alun perin ajattelemattoman kielteisesti, mutta kun otin asioista selvää ja pohdin liiton jäsenyyttä käytännön näkökulmasta, jouduin päätymään varovaisen myönteiselle kannalle. Tästä kaikki eivät tietenkään pitäneet, koska suomalaiset ovat automaattisesti Naton vastustajia eivätkä salli valmiiden ajatustensa kyseenalaistamista.

När jag tog reda på saker såg jag mig inte sällan nödd att byta åsikt. Om man nu nämner Nato som ett exempel så var jag till en början oreflekterat negativt inställd till den, men när jag informerade mig och skrev om medlemskapet i Nato ur en praktisk synvinkel kände jag mig föranlåten att inta en försiktigt positiv hållning. Detta gillades av långtifrån alla, för finländarna brukar vara automatiskt Natofientliga och tillåter inte att man ifrågasätter deras färdigköpta åsikter.

Zuweilen habe ich auch notwendig gefunden, meine Meinung zu ändern, als ich mich besser über etwas informiert habe. Was zum Beispiel die NATO betrifft, habe ich mich zu ihr zunächst ebenso unreflektiert negativ verhalten wie die meisten Finnen, aber als ich mich veranlasst fühlte, einen pragmatischen Beitrag zur NATO-Debatte zu leisten, habe ich mich gezwungen gefühlt, eine vorsichtig positive Haltung einzunehmen. Dies wurde nicht von allen akzeptiert, denn Finnen sind meistens sozusagen automatisch gegen die NATO und erlauben es nicht, dass ihre Vorurteile bezweifelt werden.

Aluksi vaistomaisesti ja sitten yhä tietoisemmin pyrin antamaan perinteiselle isänmaallisuudelle kunnianpalautuksen. Vanhan sivarin naiivista pasifismista siirryin korostamaan, että maanpuolustustahto ei ollut mitenkään ristiriidassa esimerkiksi luonnonsuojelun kanssa. Isoäitini, joka koki henkilökohtaisesti sekä sisällissodan että talvisodan, jaksoi itku silmässä muistella sitä, kuinka suomalaiset eheytyivät sisällissodan riidoista talvisodan aikana. "Talvisodan henki" oli hänen muistoissaan hyvin elävä henki. Aloin nähdä tehtävänäni sen hengen palauttamisen ja vastakkainasettelun jäänteiden hautaamisen.

Jag försökte också rehabilitera traditionell fosterländskhet. Jag lade en gammal vapenvägrares naiva pacifism åt sidan och övergick till att framhålla, att man faktiskt kunde vara t ex både natur- och försvarsvän. Min mormor, som i sin egen hög person upplevde både inbördes- och vinterkriget, hade alltid med tårar i ögonen dragit sig till minnes hur den finska själen efter inbördeskrigets ärr helades under vinterkriget. I hennes tankar var "vinterkrigsandan" en mycket levande anda. Jag började se det som min mission att återställa vinterkrigsandan och begrava resterna av den gamla motsättningen.

Ich versuchte auch (zunächst instinktiv und später bewusst), die traditionelle finnische Vaterlandsliebe zu rehabilitieren. Ich habe auf den naiven Pazifismus des alten Zivis verzichtet und bin dazu übergegangen, hervorzuheben, dass man in der Tat gleichzeitig z.B. sowohl Natur- und Wehrfreund sein konnte. Meine Grossmutter, die persönlich sowohl den Bürgerkrieg des Jahres 1918 wie auch den Winterkrieg gegen die Sowjetunion 1939-1940 erlebt hatte, hatte immer, mit Tränen in den Augen, betont, wie wirklich und lebendig der "Geist des Winterkrieges", die Versöhnung früherer Feinde angesichts des Feindes, den Zeitgenossen vorgekommen war. Ich begann, es als meine Mission zu betrachten, den Geist des Winterkrieges wiederzubeleben und die Reste des alten Gegeneinanders endlich zu begraben.

Olin nimittäin 2000-luvun alussa pariin otteeseen huomannut, että netin keskustelupalstoilla esiintyvät vanhan polven isänmaalliset eivät olleetkaan aina hulluja natseja. Muutaman kanssa tulin oikeastaan varsin hyvin juttuun, viimeistään silloin kun heille selvisi, että puolaa ja venäjää opiskelleena olin perillä kommunismin julmuuksista Neuvostoliitossa tai Itä-Euroopan kärsimyksistä neuvostoikeen alla. Päädyin uskomaan, että heidänlaisensa olisi mahdollista ymmärtämällä ja järkeilemällä integroida valtavirtayhteiskuntaan.

I början av 2000-talet hade jag nämligen fått uppleva flera gånger att de äldre generationens fosterlandsvänner jag råkade på diskussionsfora på webben ingalunda alla var galna nazister. Med några av dem kom jag alldeles fint tillrätta, särskilt när det visade sig för dem att jag, som studerat polska och ryska, faktiskt var välunderrättad om kommunismens grymheter i Sovjetunionen eller om Östeuropas lidanden under det sovjetiska oket. Jag började tro att de och deras gelikar kunde integreras i samhällets huvudfåra om man bara förstod dem och resonerade med dem.

Anfang des neuen Jahrtausends hatte ich es nämlich mehrmals erlebt, dass jene Vaterlandsfreunde von älteren Generationen, denen ich zuweilen auf Online-Diskussionsforen begegnete, keineswegs ausnahmslos wahnsinnige Nazisten waren. Mit einigen bin ich eigentlich ausgezeichnet zurechtgekommen, besonders als sie herausfanden, dass ich nach meinen Studien in Polonistik und Russizistik einiges von den kommunistischen Gräueltaten in der Sowjetunion und in Osteuropa wusste und sie nicht zu verleugnen suchte. Ich begann zu glauben, dass viele Leute von dieser Sorte durchaus im Mainstream der Gesellschaft willkommengeheissen, ihre Ansichten ernstgenommen werden könnten.

Aluksi sainkin jonkinlaista menestystä. Kun esimerkiksi otin kantaa Huhtiniemen joukkohautoja koskeneeseen keskusteluun (muistaako kukaan enää niitä aikoja, kun Suomessa jaksettiin vielä keskustella oman maan historiasta?), sain kiitoksia tasapuolisesta ja kaikkia osapuolia ymmärtävästä kirjoituksesta myös siltä suunnalta, joka tavallisesti leimasi suunnilleen kaikki tielleen osuvat taistolaisiksi. Toisin sanoen kansan eheyttämissuunnitelmani tuntui toimivan.

Till en början rönte jag någon sorts framgång. När jag t ex tog ställning till diskussionen kring massgravarna i Huhtiniemi (minns någon ännu den tid då man i Finland ännu orkade diskutera vår historia?), lovades jag för ett inlägg som visade förståelse och empati för alla parter - även av en del folk på det hållet där det var vanligt att kalla alla för stalinister. Det föreföll som om min plan om folkets helande gick i uppfyllelse. 

Am Anfang hatte ich auch Erfolg. Als ich z. B. zu der Diskussion über die Massengräber in Huhtiniemi Stellung nahm (damals konnte finnische Geschichte noch in der Öffentlichkeit besprochen werden), wurde ich für einen Text gelobt, in dem ich Versöhnung stiften wollte - es lobte mich sogar ein Teil derjenigen, die sonst alle anderen Stalinisten zu nennen bereit war. Es kam vor, als wäre mir gelungen, die alten Wunden zu heilen.

Sitten kommenttipalstalle ilmaantuivat uuden polven äärioikeistolaiset, ne Halla-ahon ihailijat. He tuntuivat olevan sitä mieltä, että minullakin oli jonkinlainen velvollisuus olla Halla-ahon ihailija siksi, että suhtauduin kriittisesti feminismiin, puhuin isänmaallisuudesta tai tunsin suomalaista klassista kirjallisuutta (meillä kotona lapsuudessani oli aivan itsestäänselvyys, että esimerkiksi Kalevalaa luettiin). Myöskään rasismia en tietenkään hyväksynyt, ja se heille vasta kova pala olikin. Lopulta Halla-ahoa uskonnollisesti palvovia ja minua solvaavia kommentteja alkoi olla jopa Neil Hardwickin vanhoja televisiosarjoja muistelevien bloggausten kommenttilaatikoissa.

Sedan dök dock den nya generationen av högerextremister i kommentarlådan, dvs Jussi Halla-ahos beundrare. De föreföll anse, att även jag var förpliktigad att avguda Halla-aho därför att jag såg kritiskt på feminismen, tillät mig att tala om fosterländskhet och visste någonting om klassisk finsk litteratur (i min barndom var det en självklarhet hemma hos oss att t ex läsa Kalevala). Rasism accepterade jag inte alls, och det drev dem till raseri. Till slut fylldes kommentarlådan med religiösa hyllningar till avguden Halla-aho och med grova påhopp mot mig även när blogginlägget i fråga bara handlade om någon gammal teveserie av Neil Hardwick.

Dann aber wurde der Kommentarkasten unter meinem Blog von der neuen Generation der Rechtsextremisten okkupiert. Diese meinten, dass ich irgendwie verpflichtet wäre, mir alle Positionen der extremen Rechten restlos und ohne Ausnahme zu eigen zu machen, nur weil ich dem Feminismus kritisch gegenüberstand, das Wort Vaterlandsliebe ohne Ironie verwendete und etwas von klassischer finnischer Literatur wusste (weil es bei uns zu Hause schon immer eine natürliche Sache war). Den Rassismus akzeptierte ich überhaupt nicht, und das hat diese Leute einfach wütend gemacht. Schliesslich füllte sich der Kommentarkasten mit beinahe religiösen Huldigungsreden an den Führer der finnischen extremen Rechten und mit persönlichen Angriffen auf mich, ganz unabhängig davon, über was ich schrieb - ob es nun zum Beispiel alte finnische Fernsehserien waren, die mich zu meinem letzten Blog-Feuilleton inspiriert hatten.

Merkillepantavaa on, että työnjohto ei puolustanut minua millään tavalla äärioikeiston hyökkäilyjä vastaan, vaan tuntui pikemminkin pitävän minua osasyyllisenä niihin. Näyttää myös siltä, että työnjohto oli valinnut puolensa, eikä se ollut minun puoleni. Kun ensimmäisen kerran vaivauduin kirjoittamaan kokonaisen blogikirjoituksen äärioikeistosta, raivoisa spämmäys täytti kommenttiloodan tuntien sisällä kolmellasadalla kirjoituksella. Kun olin jo sulkenut kommenttiloodan, sinne ilmaantui vielä yksi äärioikeistolaismielinen puheenvuoro - mikä tarkoittaa, että äärioikeistolla oli myyränsä työnjohdossa.

Betecknande nog tog arbetsledningen mig aldrig i försvar mot de högerextremt inspirerade påhoppen, snarare föreföll det att den såg mig som medansvarig. Det tycktes också att förmännen hade valt sin sida och att det inte var min sida. När jag den första gången nedlät mig att skriva en hel drapa om extremhögern, fylldes kommentarlådan under ett par timmar med tre hundra arga inlägg. När jag redan stängt kommentarerna, dök det upp ännu ett högerextremistiskt inlägg - vilket gav vid handen att extremhögern hade infiltrerat arbetsledningen.

Bezeichnenderweise haben mich die Vorgesetzten nie gegen die rechtsextrem inspirierten Angriffe verteidigt, eher ist es mir vorgekommen, dass sie mich mitverantwortlich fanden. Der Eindruck war, dass die Vorgesetzten eine Seite gewählt hatten, die nicht die meine war. Als ich zum erstenmal ein Feuilleton schrieb, das die extreme Rechte kritisierte, hat sich mein Kommentarkasten in ein paar Stunden mit dreihundert verärgerten Gegenstimmen gefüllt. Als ich dann den Kasten für weitere Kommentare gesperrt habe, ist da noch eine rechtsextremistische Stellungnahme aufgetaucht, was Anlass ist zu vermuten, dass die extreme Rechte auch unter den Vorgesetzten einen Infiltranten hatte.

Silloin kun kirjoituksistani suivaantuivat esimerkiksi feministit ja alkoivat vaatia minulle potkuja, työnjohto tuki minua läpi tuulen ja tuiskun. Mutta kun asialla oli äärioikeisto, työnjohto syytti minua. Potkuthan siitä lopulta tuli, mutta vasta sitten kun kirjoitusteni taso oli jatkuvaan häiriköintiin ja terroriin leipäännyttyäni vajonnut lehmän häntää alemmaksi.

När det var t ex feministerna som ville få mig sparkad från jobbet stödde arbetsledningen mig i vått och torrt. Men när det var extremhögern som plågade mig, skyllde förmännen på mig. Och till slut fick jag mycket riktigt sparken, men först när trakasserierna och terrorn hade tröttat ut mig så att kvalitén i mina skriverier inte längre var någonting att skryta med.

Als es z. B. die FeministInnen waren, die Druck gegen die Firma ausübten, um mich kündigen zu lassen, haben mich die Vorgesetzten loyal unterstützt. Als es aber die Rechtsextremisten waren, haben die Vorgesetzten mich beschuldigt. Und am Ende wurde ich auch gekündigt, aber erst als die Schikanen und der Terror mich so ermüdigt hatten, dass ich nicht mehr die ersehnte Qualität aufrechterhalten konnte. 

Tietenkin myös Venäjän trolleilla oli osuutensa asiaan. Olen tiennyt Venäjän olevan äärioikeiston uuden nousun taustalla jo kauan ennen kuin tästä tuli yleisesti hyväksytty käsitys. Silloin kun täysin asiallisin perustein kritisoin Putinin Venäjää, mutta poleemisessa sävyssä, kommenttiraidan trollit julistivat esimerkiksi, että olen "ruotsalaismielinen, joka vihaa rasistisesti venäläisiä". On selvää, että nämä trollit olivat samaa porukkaa kuin perussuomalaiset rasistit, koska venäläismielisyyttä ja muslimikammoa tuli usein samoissa puheenvuoroissa, ruotsin kielen vihaamisesta puhumattakaan.

Naturligtvis spelade också de putinistiska trollen en roll. Jag har varit övertygad om att Ryssland står bakom extremhögerns återuppståndelse långt innan detta blev en allmänt vedertagen uppfattning. När jag på sakliga grunder, men i polemisk ton kritiserade Putins Ryssland, förkunnade trollen i kommentarlådan t ex att jag var "svensksinnad" och att jag därför "rasistiskt hatade ryssarna". Det var klart att dessa troll var av samma skrot och korn som de sannfinska rasisterna, för russofili och islamofobi förekom i samma inlägg, för att inte nämna hatet mot svenska språket.

Natürlich haben auch die putinistischen Trolls eine Rolle gespielt. Dass die Auferstehung der extremen Rechten auf russischem Einfluss beruht, habe ich schon lange geahnt, bevor es allgemein akzeptiert wurde. Als ich das Russland Putins in polemischem Ton, aber mit Sachgründen kritisiert habe, haben die Trolls im Kommentarkasten verkündet, dass ich "schwedischgesinnt" sei und deshalb einen "rassistischen Hass auf Russen" hegte. Es war klar, dass diese Trolls kaum von den rechtsextremistischen zu unterscheiden waren, denn Rassismus, Hass auf Muslims und Putinversteherei sind nicht selten im selben Kommentar vorgekommen, ganz zu schweigen vom Hass auf die schwedische Sprache.

Asiaan liittyy tietysti episodi, jota voi verrata Johanna Vehkoon oikeudenkäyntiin: vaalipäivänä 2011 tulin somessa käyttäneeksi persuista - vuosien häirinnän jälkeisessä kostonhimossa - aika "rouheita lohkaisuja", kuten muuan sivustaseuraaja asian määritteli. Jouduin siitä valtakunnansyyttäjän tutkittavaksi, mutta toimitin hänelle niin kattavan aineiston todisteeksi minuun kohdistuneesta kiusanteosta, että juttu ei edennyt syyteharkintaa pidemmälle, vaikka minua kyllä roikutettiin puoli vuotta löysässä hirressä.

Det här står i sammanhang med en episod som har ett och annat gemensamt med rättegången mot Johanna Vehkoo: på valdagen 2011 uttryckte jag mig - hämndlysten och bitter efter så många år av trakasserier - om sannfinnarna i ordalag som kunde tolkas som hotelser. Riksåklagaren åtog sig att utreda saken, men jag skickade honom en så omfattande dokumentation av trakasserierna att historien aldrig gick utöver åtalsprövningen, låt vara att jag fick vänta på beslutet i ett halvt år.

Das alles steht in Zusammenhang mit einer Episode, die ein bisschen an das übelbeleumdete Gerichtsverfahren gegen die Journalistin Johanna Vehkoo erinnert. [Vehkoo hat sich in einer privaten Facebook-Diskussion den Lokalpolitiker Junes Lokka einen "nazistischen Eulenspiegel" genannt, aber ihr Profil war infiltriert, so dass Lokka Anzeige gegen sie erstattete, wegen krimineller Diffamierung. Dass von allen Menschen in Finnland Lokka, ein bekannter rechtspopulistischer Agitator, so eine Anzeige zu erstatten wagte, war eine reine Frechheit: er ist ein Mann, der u.a. nach einem Gespräch mit einer Rundfunkjournalistin das Geschehene mit folgenden Worten zusammenfasste: "Da hat mich irgendeine Hure vom Rundfunk angerufen."] Am Tag der Parlamentswahlen 2011, als die Wahren Finnen ihren ersten grossen Wahlsieg erzielten, habe ich mich über die Partei mit Worten geäussert, die eine boshafte Person als Drohung interpretieren konnte, und es gibt eine Menge boshafte Leute unter den Wahren Finnen. Der Reichsstaatsanwalt (die höchste juridische Behörde in Finnland) hat Anklage überlegt, aber ich habe die Verfolgung, die die Wahren Finnen gegen mich betrieben haben, umfassend dokumentieren können.

Kielikuvani eivät näet vastanneet minkään rikoksen tunnusmerkistöä, Tämän lisäksi valtakunnansyyttäjä totesi toimittamani aineiston todistaneen, että minun ja "eräiden muiden nettikirjoittajien" välillä oli havaittavissa "pitkäaikaista katkeruutta" ja että kirjoitukseni oli nähtävä tämän katkeruuden yhteydessä. Valtakunnansyyttäjä ei ottanut kantaa siihen, kuka oli alkuperäinen syyllinen tähän "pitkäaikaiseen katkeruuteen". Tähän en tietenkään ole itse tyytyväinen, mutta ymmärrän täysin, että valtakunnansyyttäjän oli mahdotonta päättää, kumpi sen aloitti - "katkeruus" oli ollut niin "pitkäaikaista".

Mina uttalanden uppfyllde nämligen inte rekvisiten för något brott. Dessutom konstaterade riksåklagaren att det material jag skickat bevisade att det kunde "observeras långvarig bitterhet" mellan mig och "vissa andra webbskribenter" och att det var nödvändigt att se mina yttranden i detta sammanhang. Riksåklagaren tog inte ställning till vem som bar det yttersta ansvaret för denna "långvariga bitterhet". Det här är jag naturligtvis inte tillfreds med, men jag förstår att en så långvarig bitterhet gjorde det omöjligt för riksåklagaren att välja sida.

Meine Äusserungen haben nämlich dem Strafbestand keines Verbrechens entsprochen. Ausserdem hat der Reichsstaatanwalt in seinem Beschluss festgestellt, dass die von mir eingereichten Materialien bewiesen haben, es habe "langwierige Bitterkeit" zwischen mir und "einigen anderen Blogverfassern" gegeben und meine Äusserungen seien im Zusammenhang dieser Bitterkeit zu betrachten. Der Reichsstaatsanwalt hat keine Stellung dazu genommen, wer für diese "langwierige Bitterkeit" die grösste Verantwortung zu tragen hätte. Ich fand diese Neutralität im Prinzip ungerecht, aber ich verstehe, dass es dem Reichsstaatsanwalt eben wegen der "Langwierigkeit" der Bitterkeit unmöglich war, den Schuldigen - oder Schuldigeren - zu nennen.

Tämä ei tietenkään estänyt äärioikeistoa käyttämästä ao. kielikuvia "todistusaineistona" minua vastaan omassa propagandassaan. Lisäksi he tietenkin keksivät lisää. Esimerkiksi eräs varsin karkea - oletettavasti aito - uhkausviesti, jonka Halla-ahon vaimo joskus tuolloin sai, esiteltiin minun kirjoittamanani, ja varmemmaksi vakuudeksi mukaan liitettiin IP-osoite. Tietenkään kukaan ei tarkistanut, mille paikkakunnalle IP-osoite viittasi - Lappeenrantaan, joka on aika kaukana minun asumapaikastani Turusta. 

Ändå använde extremhögern mina ordalag som "bevismaterial" mot mig i sin egen propaganda. Dessutom hittade de naturligtvis på mera material. Fru Halla-aho hade just mottagit ett brutalt - antagligen autentiskt - hotelsebrev i e-mail, och högerextremisterna påstod att det var jag som skrivit brevet. För att göra det trovärdigare hade de försett brevtexten med en IP-adress. Naturligtvis kollade ingen varifrån brevet enligt IP-adressen hade skickats - Villmanstrand, som ligger rätt långt borta från min hemstad Åbo.

Trotzdem hat die extreme Rechte nicht nur meine Äusserungen als "Beweise" gegen mich in ihrer eigenen Propaganda ausgenutzt, sie haben sich auch mehr Material aus den Fingern gesogen. Die Frau des Führers der extremen Rechten hatte einen brutalen Drohbrief per E-Mail erhalten (vermutlich war der Brief selbst authentisch), und die Rechtsextremisten haben in ihren Blogs die Lüge unterbreitet, ich hätte den Brief geschrieben. Um die Geschichte plausibler zu machen, veröffentlichten sie den Brief zusammen mit der IP-Anschrift, aus der er gesendet worden war. Natürlich haben sie nicht herauszufinden versucht, wo der Server mit dieser Adresse zu finden war: in einer Stadt im äussersten Ostfinnland, nahe der russischen Grenze, während ich an der Westküste wohne und jene Stadt nie besucht habe.

Viesti oli myös kirjoitettu sellaisella oikeakielisyyden vastaisella alatyylillä, jota en itse käytä, mutta sehän ei tietenkään estänyt Halla-ahon tahdottomia raajoja tärkeillen selittämästä sitä minun tyylini mukaiseksi. He ovat vihoviimeinen taho esittämään arvioita kenenkään kirjoitustyylistä, koska heidän suomen kielensä on yleisesti ottaen sekoitus katupoikatörkeyksiä ja latteaa virastokieltä, eivätkä he ilmeisesti ole eläissään lukeneet ensimmäistäkään kotimaisen kaunokirjallisuuden klassikkoa.

Meddelandet ifråga var dessutom avfattat på så dålig, språkriktighetsvidrig finska som jag aldrig i livet kunde använda, men detta hindrade inte Halla-ahos viljelösa lemmar - anhängare - från att påstå att det var i min stil. De har absolut ingen rättighet att avge sakkunniga utlåtanden om någons skrivstil, ty deras egen finska brukar vara en blandning huliganfräckheter och dött pappersspråk, och de har tydligen aldrig i sitt liv läst en enda inhemsk skönlitterär klassiker.

Die Nachricht war ausserdem in so schlechtem Finnisch abgefasst, dass ich nie so etwas schreiben könnte, aber trotzdem haben die Rechtsextremisten behauptet, sie wäre in meinem Stil. Diese Leute beherrschen nur eine Mischung von Rowdyjargon und papierener Kanzleisprache und haben vermutlich keinen einzigen Klassiker der finnischen Literatur zeit ihres Lebens gelesen, was bedeutet, dass ihr Gutachten zu meinem Sprachgebrauch einen feuchten Kehricht wert ist.

Halla-aholaisten ja muun äärioikeiston minuun suuntaama häirintäkampanja saavutti tavoitteensa, kun sain vuonna 2013 potkut siltä nettiportaalilta, jossa olin kolumnoinut. Tämän jälkeen en ole saanut yhtään mitään julkaistua suomeksi, lukuun ottamatta pientä esseekirjaa, jonka lopulta painoi iirinkielisiä kirjojani kustannellut pikkuputiikki Irlannissa. Senkin esseekirjan oli käytännössä tilannut suomenkielinen kustantaja, josta sitten jälkeen päin en kuullut mitään.

Den hetskampanj som halla-ahoiterna och resten av extremhögern riktade mot mig nådde sitt mål år 2013, då jag sparkades från portalen som jag hade bidragit till. Sedan dess har jag inte kunnat publicera någonting på finska, med undantag av en liten essäsamling som till slut trycktes av samma lilla förlag som också gett ut mina iriskspråkiga böcker. Den essäsamlingen hade faktiskt i praktiken beställts av en finsk förläggare, som dock därefter aldrig kontaktade mig igen.

Die Hetzkampagne, die die Rechtsextremisten gegen mich veranstaltet haben, hat schliesslich Erfolg gebracht, als ich im Jahre 2013 meinen Job als Blogger verloren habe. Seitdem habe ich keine Zeile auf Finnisch veröffentlichen dürfen, bis auf einen kleinen Band von Essays, die in Irland in finnischer Sprache erschienen ist, im selben Verlag, der auch meine irischsprachigen Bücher herausgibt. Diese Essays wurden übrigens von einem finnischen Verleger so gut wie bestellt, aber nach dem Einreichen des Manuskripts hat mir der Verleger nie geantwortet.

Eräs aikakauslehti olisi kyllä halunnut uusia bloggaajia sivuilleen, mutta kuulemma "somekirjoitteluni ei ollut heidän brändinsä mukaista". Minulla on oma epäilykseni, mitä tällä "somekirjoittelulla" tarkoitettiin. Seitsemän vuoden kokemus juuri kyseisestä työstä ja seitsemän kielen osaaminen (sekä kyky lukea muutamalla muullakin kirjoitettuja uutislähteitä) ei sitten ollut minkään väärtiä. Persut ovat saaneet erinomaisesti läpi tavoitteensa, eli riistäneet täydellisesti sananvapauteni kaikissa suomenkielisissä viestimissä.

En tidskrift sökte visserligen nya bloggare för sina webbsidor, men sen anmäldes det att det jag skrev på sociala medier "inte motsvarade deras varumärke". Jag har mina egna misstankar beträffande vad de menade med "det jag skrev på sociala medier". Sju års erfarenhet av precis detta arbete och kunskaper i sju språk (eller flera, om man avser passiva kunskaper tillräckligt bra för att läsa nyhetskällor) var alltså ingenting värda. Sannfinnarna har lyckats fint med vad de eftersträvade med sina trakasserier: de har fråntagit mig all yttrandefrihet i finskspråkiga medier.

Eine wöchentlich erscheinende Zeitschrift hat zwar nach neuen Bloggern für ihre Webseiten gesucht, aber als ich mich beworben habe, hiess es, dass das, was ich in sozialen Medien schrieb, dem "Brand der Zeitschrift" nicht gerecht war. Ich kann mir schon vorstellen, was "das, was ich in sozialen Medien schrieb" in diesem Kontext bedeutet. Sieben Jahre Erfahrung von ebendieser Arbeit und Kenntnisse von sieben Sprachen (eigentlich mehr, wenn man nur die passiven Kenntnisse meint, die gut genug sind, um Nachrichtenquellen zu nutzen) zählten überhaupt nichts. Den Wahren Finnen war folglich gelungen, was sie mit ihren Schikanen angestrebt hatten: sie haben mich zu einer Persona non grata in allen finnischsprachigen Medien gemacht.

Joku varmaan tässä kohtaa ehdottaa minua kääntymään vasemmistolaisten viestimien puoleen, jos haluan kirjoittaa. No, maan merkittävin vasemmistolehti julkaisi muutama vuosi sitten jutun iirin kielen nykytilasta, mutta lehdessä ei mainittu minua - Suomen ainoaa iirinkielistä kirjailijaa, joka olen kaiken lisäksi saanut kiitosta hyvinkin merkittäviltä iirinkielisen kulttuurin edustajilta Irlannissa - nimeltäkään, eikä liioin otettu yhteyttä konsultaatiotarkoituksessa. Silloin kun aiheen paras tuntija koko maassa ei saa kirjoittaa juttuja siitä ja hänet sivuutetaan maininnatta sitä käsittelevissä jutuissa, voidaan lähteä siitä, että asianomainen on todellakin sensuroitu olemasta, myös vasemmistopuolella. (Ruotsiksi toki saan juttujani julki.)

Någon föreslår mig säkert att vända mig till vänstermedier, om jag vill skriva. Nåja, den största vänstertidningen i det här landet gav för ett par år sedan ut en artikel om iriska språkets situation i dag, men jag blev varken omnämnd i tidningen - trots att jag är Finlands enda iriskspråkiga författare, redan lovordad av en del celebra representanter för gaelisk kultur på Irland - eller konsulterad som expert. När jag varken får skriva artiklar om det jag är landets bäste expert på eller ens nämns vid namn i de artiklar som andra skrivit, kan man utgå från att jag har förklarats för icke-person också i vänstermedierna. (På svenska har jag visserligen kunnat publicera ett och annat.)

Jemand will mir jetzt sicher vorschlagen, mich an linke Medien zu wenden, wenn ich etwas schreiben und veröffentlichen will. Nunja, die grösste linke Zeitung in Finnland hat vor ein paar Jahren einen Artikel über die Situation der irischen (gälischen) Sprache gedruckt, aber ich wurde im Artikel nicht einmal erwähnt (obwohl ich mit Sicherheit der einzige Finne bin, der in irischer Sprache Bücher veröffentlicht und dafür bei der Prominenz der irischsprechenden Kreise in Irland schon einiges Lob geerntet hat), geschweige denn zu Rate gezogen. Wenn mir nicht gestattet ist, Artikel über ein Thema zu veröffentlichen, das ich in diesem Land bewiesenerweise besser kenne als jemand anders, und wenn ich nicht einmal in so einem Artikel erwähnt werde, kann man schon feststellen, dass ich auch in linken Medien eine Unperson bin. (In schwedischsprachigen Zeitschriften habe ich aber einiges veröffentlichen können.)

Mutta miettikääpäs vielä kertaalleen seuraavia asioita:

Men reflektera än en gång över följande saker:

Aber bitte noch mal über das Folgende nachzudenken:

- Persut julistavat olevansa isänmaallisia, mutta sensuroivat hiljaiseksi sen, joka koettaa päivittää isänmaallisuuden, maanpuolustustahdon ja talvisodan hengen nykyaikaan ja kaikkien vähemmistöjenkin ulottuville.

- Sannfinnarna säger sig vara fosterländska, men tystar ned den som försöker uppdatera fosterländskheten, försvarsviljan och vinterkrigsandan så att de även kunde omfattas av alla minoriteter.

- Die Wahren Finnen sagen, sie seien patriotisch. Aber versucht jemand den traditionellen finnischen Patriotismus, den "Geist des Winterkriegs" und die Wehrfreundlichkeit zu demokratisieren und zu aktualisieren, so dass auch die ethnischen, sexuellen usw. Minderheiten als Wehrfreunde auftreten und gelten könnten, - dann wird er von denselben Wahren Finnen schikaniert und mundtot gemacht.

- Persut vaativat, että kommunismin julmuuksista puhuttaisiin enemmän, mutta sensuroivat hiljaiseksi sen, joka on luultavasti kirjoittanut enemmän kuin kukaan muu Suomessa - ehkä Sofi Oksasta lukuun ottamatta - Neuvostoliiton julmuuksien historian popularisoimiseksi. 


- Sannfinnarna kräver mera diskussion av kommunismens grymheter, men tystar ned den som antagligen skrivit mer än någon annan i Finland - kanske med undantag av Sofi Oksanen - för att upplysa folk om de sovjetiska grymheternas historia.

- Die Wahren Finnen fordern mehr Diskussion zu den Gräueltaten des Kommunismus (Filme und Bücher über den Holocaust hat dagegen ihr Führer holo-hölinä, "Holo-Quatsch", genannt). Ich habe dieses Thema vermutlich mehr zur öffentlichen Diskussion zu bringen versucht als jemand anders in Finnland (mit der Schriftstellerin Sofi Oksanen als Ausnahme), aber trotzdem haben mich die Wahren Finnen mundtot gemacht.

- Persut väittävät edistävänsä kansallista kulttuuria, mutta sensuroivat hiljaiseksi sen, jota on lapsuudesta asti ruokittu Kalevalalla ja Aleksis Kivellä.

- Sannfinnarna säger sig främja nationell kultur, men tystar ned den som vuxit upp med Kalevala och Aleksis Kivi.

- Die Wahren Finnen sagen, sie wollen die nationale Kultur Finnlands fördern, aber mich, der ich in einer kulturnationalistischen Familie aufgewachsen und mich gründlich in unserer Literatur auskenne, haben sie mundtot gemacht.

- Persut inisevät yhtä mittaa siitä, kuinka heillä muka ei ole sananvapautta, mutta heillä on kyllä kuulijansa ja haastattelijansa mediassa sekä omat mediat, joissa he saavat mustata vastustajiksi mieltämiensä mainetta mielin määrin. Samalla minut on hiljennetty aivan yhtä täydellisesti kuin neuvostoliittolaiset toisinajattelijat Brežnevin aikana (eikä tämä todellakaan ole liioittelua, sillä minä sattumoisin tiedän mistä puhun).

- Sannfinnarna gnäller hela tiden om hur de kantänka inte har uttrycksfrihet, men de intervjuas hela tiden av medierna och har sina lyssnare, dessutom har de sina egna medier för att svärta ned motståndaren så mycket de vill. Samtidigt har jag tystats ned lika fullt som de sovjetiska dissidenterna under Brezjnev (och det här är ingen överdrift, jag vet vad jag talar om).

- Die Wahren Finnen jammern ohne Unterlass, wie sie angeblich keine freie Meinungsäusserung besitzen, aber sie werden ebenso ununterbrochen von Medien interviewt und haben eine ansehnliche Menge Zuhörer. Dank dem finnischen Parteifinanzierungssystem können sie sich eigene Medien leisten, in denen sie andere Parteien und übrige politische Widersacher anschwärzen wie sie wollen. Gleichzeitig bin ich mit Mitteln, die (ohne Übertreibung) an die Sowjetunion der Ära Breschnew erinnern, mundtot gemacht.

- Ja kaikkea tätä hiljaiseksi sensurointia tukee suomenkielinen mediajätti, joka heittää kaiken työsuojelun näköisenkin ikkunasta ulos heti kun työsuhteessa olevaa alkavat ahdistella juuri persut ja äärioikeistolaiset (vaikka vasemmistolaisia ja feministisiä häiriköitä vastaan on pidetty johdonmukaisesti puolta).

- Och den här nedtystande censuren får flankstöd av ett finskt mediebolag som skrotar allt vad arbetarskydd heter precis när en anställd börjar trakasseras av sannfinnar och högerextremister (trots att samme anställde alltid tagits i försvar mot feminister och vänstersinnade).

- Und diese inoffizielle Zensur wird von einer finnischen Mediengesellschaft unterstützt, die ihrem Mitarbeiter jeden Arbeitsschutz verweigert, sobald er von der extremen Rechten gehänselt wird, obwohl er früher gegen linksgesinnte oder feministische Trolls durchaus verteidigt wurde.

Perussuomalaiset eivät ole isänmaallisia, vaan rasisteja ja äärioikeistolaisia - Sannfinnarna är inte fosterländska, de är rasister och högerextremister

 

"Ni borde åtminstone bespara barnen det här - ni vet ju hur barn kommer att tolka det här budskapet från "Helsingin Sanomat för barn". Det finns barn i Finland som har sannfinnar till familjemedlemmar. Dylik stigmatisering leder till grämelse och skolmobbning. Fosterländskhet är inte rasism." ("...ministern sa att sannf är ett rasistiskt parti")

Vai että "perussuomalaiset ovat isänmaallisia"? Puhutaanpa kaikista heidän tavoistaan olle epäisänmaallisia.

"Sannfinnarna är fosterländska"? Låt oss ta upp alla de sätt på vilka de är ofosterländska.

Perussuomalaiset sensuroivat klassista suomalaista kulttuuria. Perussuomalaisten järjetön viha ruotsin kieltä kohtaan tarkoittaa järjetöntä vihaa klassista suomalaista kulttuuria kohtaan. Ei ole mitenkään kirkossa kuulutettua, että suomalaista isänmaallisuutta olisi ylipäätään mahdollista rakentaa suomen kielelle, koska suomenkielinen kirjallisuus on lähinnä sisällissodasta periytyvien riitojen ylläpitämistä absurdiuteen asti. Näitä riitoja edeltävää klassista kirjallisuutta ovat Runeberg ja Topelius, jotka kirjoittivat ruotsiksi.

Sannfinnarna censurerar klassisk finländsk litteratur. Sannfinnarnas vansinniga hat mot svenska språket innebär vansinnigt hat mot klassisk finländsk kultur. Det är ingalunda självklart att det överhuvudtaget är möjligt att bygga finländsk fosterländskhet på finska språket, ty finskspråkig litteratur handlar mest om att hålla motsättningarna från inbördeskriget vid liv ad absurdum. Klassisk litteratur från tiden före inbördeskriget är svenskspråkig litteratur, som Runeberg och Topelius.

Perussuomalaiset itse ovat tunnettuja lähinnä rämpytirämpyn-"musiikin" esittämisestä sekä rokkivideoista, joissa räkäisen hampuusin näköiset persupoliitikot vetävät kokaiinia konkkanokkaan ja pelehtivät tympääntyneen näköisten stripparityttöjen kanssa sekä antavat näiden nussia itseään mustalla dildolla perseeseen. En tiedä teistä - your mileage may vary, kuten ameriiiiikkalainen sanoo kielellä, jota persut arvostavat enemmän kuin suomea tai ruotsia - mutta tällaisesta "kulttuurista" "nauttimisen" asemesta minä luen mieluummin Topeliusta ruotsiksi (kannattaa muuten panna merkille, että Svenska Litteratursällskapet i Finland onkin juuri tässä hiljattain julkaissut uudet painokset mm. Välskärin kertomuksista alkuperäiskielellä, ja ne ovat ladattavissa PDF-tiedostoina seuran nettisivuilta).

Sannfinnarnas eget bidrag till finländskt kultur består av skrän-"musik" och rockvideoklipp, där sannfinska politiker med en snuskig fyllbults uppsyn sniffar kokain för att sedan flörta med strippor som sedan rövknullar killarna med en svart penisatrapp. Jag vet inte vad ni tycker om sånt - your mileage may vary, som jänkaren säger på det språk som sannfinnarna föredrar framom både finskan och svenskan - men i stället för att "njuta" av sådan här "kultur" läser jag hellre Topelius på svenska (det lönar sig att lägga märke till, att Svenska Litteratursällskapet i Finland nyligen gett ut en ny edition av Fältskärns berättelser, och den kan laddas ned på sällskapets webbsidor i PDF-format). 

Perussuomalaiset vahingoittavat maanpuolustushenkeä ja kylvävät tappiomielialaa. Perussuomalaisten keskuudesta kaikuu vähän väliä sellaista defaitismia, joka saa meidät vanhat kasaripasifistitkin kalpenemaan. Muistetaanpa, että Laura Huhtasaari sanoi Nato-jäsenyyden ja Suomen puolustamisen olevan turhaa, koska Venäjä halutessaan tuhoaa Suomen muutamalla ydinpommilla. Ja toimiessaan puolustusministerin avustajana Petteri Leino (sittemmin sinisiin liittynyt ja politiikasta pudonnut) julisti, että KGB on voittamaton ja kaikkialla läsnä, eikä sitä tutkainta vastaan kannata potkia.

Sannfinnarna skadar försvarsandan och sprider defaitism. Och det är sådan defaitism att t o m en gammal åttiotalspacifist som jag bleknar. Låt oss komma ihåg att Laura Huhtasaari sade att både Natomedlemskapet och Finlands försvar överhuvudtaget var förgäves, eftersom Ryssland vid behov tillintetgör Finland med ett par atombomber. Och Petteri Leino, som senare anslöt sig till blåsipporna och så småningom lämnade politiken, förkunnade att KGB var allestädes närvarande och obesegrat, en udd man inte kunde spjärna emot.

Perussuomalaisten rasismi on myös vahingoksi maanpuolustukselle. Tuleepa taas mieleeni se tummaihoinen neitokainen, joka tuossa pari vuotta sitten otti yhteyttä Puolustusvoimiin somen kautta, koska halusi palvella vapaaehtoisena. Puolustusvoimien sometili toivotti hänet tervetulleeksi ja antoi tarvittavat ohjeet. Tällöin joku (oletettavasti perussuomalainen eli "maahanmuuttokriittinen") vääräleuka vinoili kommenttipuolella, että eikö tällainen nyt ollut resurssien tuhlausta (kun peräti mustalle naiselle suostuttiin antamaan maanpuolustuskoulutusta). Puolustusvoimien somevastaava antoi vastauksen, joka oli suoraan Lakoniasta: "Ei."

Sannfinnarnas rasism skadar också försvaret. Jag känner mig påmind av den mörkhyade unga dam som för ett par år sen sågs kontakta Försvarsmakten på sociala medier, eftersom hon ville göra frivillig militärtjänst. Personen som styrde Försvarsmaktens konto på sociala nätverket ifråga välkomnade henne och gav de upplysningar hon behövde. Då var det någon (antagligen en sannfinsk "invandrarkritiker") som i kommentarerna retoriskt frågade om det inte var resursslöseri att utbilda en svart kvinna till soldat. Försvarsmaktens svar lydde lakoniskt: "Nej".

Puolustusvoimille on tärkeää ja hyvä juttu, että nuoresta polvesta saadaan armeijaan mahdollisimman suuri osa. Kaikki ovat kutsutut isänmaata puolustamaan etnisestä taustasta ja ihonväristä riippumatta. Tämän voi tunnistaa isänmaallisuudeksi vanha sivarikin. Persuille ja persunjärkisille sitä vastoin tummaihoisten suomalaisten isänmaallisuus ja maanpuolustushalu on pilkkaamisen väärti asia.

För försvaret är det viktigt och eftersträvansvärt att en så stor del som möjligt av den unga generationen gör militärtjänst. Alla är välkomna att försvara fosterlandet oberoende av etnisk bakgrund och hudfärg. Det här är fosterländskhet, det erkänner t o m en gammal vapenvägrare. Sannfinnarna och deras gelikar föredrar att göra sig lustiga över mörkhyade finländares fosterländskhet och försvarsvilja.

Perussuomalaiset vaativat yhteyksien katkaisemista länteen ja niiden lujittamista Venäjälle. Perussuomalaisten sairas viha EU:ta kohtaan on suoraan yhteydessä heidän venäläismielisyyteensä. Keväällä 2019 esimerkiksi perussuomalainen Olli Kotro vaati Suomea irti Schengenin sopimuksesta ja samalla viisumivapautta Venäjälle. 

Sannfinnarna vill ha mindre kontakter med Väst och mera med Ryssland. Sannfinnarnas sjuka hat mot EU står i logiskt sammanhang med deras Rysslandvänlighet. Våren 2019 krävde t ex Olli Kotro, sannfinne, att vi skulle säga upp Schengenavtalet och införa visumfrihet med Ryssland. 

Perussuomalaiset osallistuvat Venäjän poliittisille aivopesuleireille. No hyvä, tästä on vain yksi varma tapaus eli Seliger-järvellä venäläisellä nuorisoleirillä huvitellut Sebastian Tynkkynen. Hän heittäytyi intomielin mukaan leirin menoon ja lykki someen Venäjää myötäkarvaavia päivityksiä. Sanoin aiemmin että Supo olisi jättänyt huomiotta tapauksen, mutta erehdyin, ja pyydän anteeksi erehdystäni turvallisuuspoliisiltamme. Eräs nettikaverini sanoi Supon kutsuneen Tynkkysen puhutteluun, mutta Tynkkysen jälkeen päin ilkkuneen tällä asialla - pitäneen pilkkanaan koko Supoa.

Sannfinnar besöker politiska lägerskolor i Ryssland för att låta sig hjärntvättas. Okej, det finns bara ett enda säkert exempel på detta: Sebastian Tynkkynen som hängav sig åt förlustelserna på ett ryskt ungdomsläger vid Seligersjön och skrev proryska uppdateringar i sociala medier. Tidigare påstod jag att Skypo inte ägnat någon uppmärksamhet åt detta, men jag misstog mig, och jag framför härmed en ursäkt till vår säkerhetspolis. En onlinekompis till mig sade nämligen att Skypo faktiskt kallat in Tynkkynen till ett allvarligt samtal, men att Tynkkynen efteråt gjort sig lustig över både samtalet och Skypo.

Ennen vanhaan oikeistolaisuuteen kuului oleellisesti se, että oltiin samalla puolella esivallan, kuten Suojelupoliisin, kanssa. Se oli osa oikeistolaisuuden isänmaallisuutta. Nykyään oikeistolaisuutta on ilmeisesti nauraa Supolle ja sen huolille. Tästähän näkyi taannoin yksi esimerkki valtavirtaisemman oikeiston puolella: liike-elämän lehden kolumnisti Olli Herrala, joka julisti suuttuvansa aina kun mediassa puhutaan äärioikeistosta ja äärioikeiston uhasta - huolimatta siitä että juuri Supo oli jo tuossa vaiheessa varoittanut äärioikeiston radikalisoitumisesta.

Förr i världen uppfattades det som högersinnat att samarbeta med överheten, som med Skypo. Det var en aspekt av fosterländskheten inom högern. I dag handlar högern tydligen om att skratta åt Skypo och dess orosämnen. På detta syntes det nyligen tecken inom mainstreamhögern, när Olli Herrala, krönikör i en affärstidning, förkunnade att han blev arg varje gång det skrevs om extremhögern i medierna - trots att det vid det laget var precis Skypo som varnat för radikalisering inom extremhögern.

Perussuomalaiset toimivat Venäjän propagandanaamoina. Vuonna 2009 Jussi Halla-aho, joka mielellään esiintyy Ukrainan ystävänä, meni Russia Todayn (nykyään häveliäästi vain RT) propagandalähetykseen saarnaamaan jo silloin vanhaa roskaansa siitä, kuinka Suomen "maahanmuuttajagetot" ihan kohta syttyvät liekkeihin. (Kumma kyllä hän ei tainnut tarkoittaa venäläisiä, jotka olivat ja ovat Suomen toiseksi suurin maahanmuuttajaryhmä maassa asuvien ulkomaan kansalaisten perusteella laskettuna - ketään ei ihmetyttäne, että virolaiset ovat edelleenkin suurin. Käyttämäni tilasto on toki parin vuoden takainen, eli ukrainalaiset sotapakolaiset eivät siihen sisälly.) Toisin sanoen hän teki Suomen sisäpolitiikkaa Venäjän televisiossa.

Sannfinnar uppträder som propagandaspråkrör åt Ryssland. År 2009 var Jussi Halla-aho, som gärna ger sig ut för att vara stor vän till Ukraina, med på en propagandasändning av tevekanalen Russia Today (i dag heter den mera skamset bara RT) för att där hålla sin redan då många gånger upprepade predikan om hur "invandrargettona" i Finland höll på att gå upp i lågor. (Av något skäl menade han inte de ryska invandrarna, som var och är Finlands näst största invandrarnationalitet. Ingen bör vara förvånad över att esterna är den största. Statistiken är visserligen ett par år gammal, sålunda är de ukrainska krigsflyktingarna inte med.) Han gjorde alltså finländsk inrikespolitik på rysk teve.

Taistolaiset olivat ja ovat epäisänmaallisten maineessa ansaitusti siitä syystä, että he antoivat ymmärtää ottavansa vastaan vaikka sotilaallista apua Venäjältä (silloisesta Neuvostoliitosta) saadakseen poliittisen ylivallan Suomessa. Kuten Ukrainan tapahtumat ovat vuodesta 2014 alkaen todistaneet, Venäjä käyttää minkä tahansa tekosyyn hyväkseen voidakseen esittää olevansa "vastaamassa avunpyyntöön" hyökätessään naapurimaahansa.

Sjuttitalsstalinisterna, taistoiterna som man säger här i Finland, anses ofosterländska precis därför att de lät förstå att de var beredda att ta emot militärt bistånd från Ryssland (då Sovjetunionen) för att ta över Finland. Det som skett i Ukraina sedan år 2014 har bevisat att Ryssland med glädje och gamman utnyttjar vilket svepskäl som helst för att påstå sig "besvara ett nödrop" genom att invadera ett grannland.

Jos Halla-aho menisi tänään Russia Todaylle esiintymään, kun Venäjä käy Euroopassa sotaa, voi olla että hän ei selviäisi itänaapurin propagandatelevisiossa kekkaloinnistaan aivan ilman paheksuntaa. Hän saattaisi jopa joutua jollei nyt rikostutkintaan niin ainakin poliisikuulusteluun jonkin RL 12 luvun pykälän nojalla.

Skulle Halla-aho i dag uppträda på Russia Today - när Ryssland för krig i Europa - skulle han möjligtvis ådra sig ett visst ogillande. Om han inte direkt åtalades, skulle det möjligtvis bli aktuellt med ett polisförhör beträffande någon av paragraferna i strafflagskapitel nummer tolv.

Ja joo, ilman muuta poliittinen tilanne on nyt toinen ja Halla-ahokin voi olla toista mieltä, en minä sitä sano. Häneltä tulee kuitenkin voida odottaa sitä, että hän tuntee jonkinlaista vastuuta isänmaalle aiheuttamistaan vahingoista. Jos hän sanoutuisi irti harjoittamistaan nettivainoista ja niistä häirikkösakeista, jotka niitä ovat hänen kiihottaminaan toteuttaneet, jos hän sanoutuisi irti rasistisista vihjauksistaan ja rotutohtoroinneistaan ja jos hän esittäisi vetoomuksen kaikille suomalaisille (somalitaustaiset ja suomenruotsalaiset mukaan lukien) toimia poliittisista ja muista katsomuseroista riippumatta isänmaan puolustamiseksi Venäjän uhkaa vastaan, silloin hänelle voisi ehkä jopa anteeksi. Mutta sitähän hän ei tietenkään tee.

Och javisst, den politiska situationen är nu en annan, och även Halla-aho kan ha ändrat åsikt, det bestrider jag ingalunda. Men man bör kunna vänta sig av honom att han på något sätt känner sig ansvarig för de skador de åsamkat fosterlandet. Skulle han ta avstånd från de onlineförföljelser han uppviglat folk till och de ligor av webbskurkar som på hans yrkan förverkligat dessa förföljelser, skulle han ta avstånd från de rasistiska insinuationer på grund av vilka det numera är lagligt att kalla honom rasdoktor och skulle han appellera till alla finländare (inklusive finlandssvenskar och finländare av somalisk bakgrund) och be dem att oberoende av politiska och andra åsiktsskillnader att samarbeta för att försvara fosterlandet mot ryska hotet, då kunde man kanske till och med förlåta honom. Men det kommer han aldrig att göra.

Perussuomalaiset vainoavat oikeasti Venäjä-kriittisiä ihmisiä. Otetaanpa esimerkiksi Jessikka Aro, joka on kiistatta Suomen ansioitunein Venäjän hybridisodankäynnin paljastaja. Jussi Halla-aho ja persut yleensäkään eivät ole asettuneet hänen puolelleen, vaan lähinnä pyrkineet pilkkaamaan ja nolaamaan häntä. Oikea isänmaallisuus tarkoittaa sitä, että vaikka oltaisiin maan sisäisissä asioissa eri linjoilla, ollaan kuitenkin kaikki isänmaallisia eli Venäjän uhasta huolestuneita, eikä häiritä muita Venäjän kriitikoita silloin kun he toimivat oikeasti isänmaallisella tavalla Venäjän suhteen. Tällaiseen Halla-aho ei kyennyt, koska hän ei ole oikeasti isänmaallinen eikä Venäjä-kriittinen.

Sannfinnarna förföljer genuina kritiker av Ryssland. Ett paradexempel är Jessikka Aro, som obestridligen är den mest meriterade avslöjaren av Rysslands hybridkrig mot Finland. Jussi Halla-aho och sannfinnarna överhuvudtaget har inte tagit parti för henne, utan snarare koncentrerat sig på att begabba och löjliggöra henne. Genuin fosterländskhet betyder att man trots inrikespolitiska motsättningar delar samma fosterländska oro över ryska hotet, och att man inte stör andra Rysslandkritiker när de tar genuint fosterländsk ställning emot Ryssland. Detta är Halla-aho inte kapabel till, eftersom han inte är genuint fosterländsk eller Rysslandkritisk.

Sen sijaan että Perussuomalaiset olisivat vilpittömästi isänmaallisia eli Venäjä-kriittisiä ja koettaisivat luoda yhteistyökoalition muiden isänmaallisten kanssa, he lähinnä pyrkivät monopolisoimaan isänmaallisuuden itselleen. Koska persut kalastelevat ääniä rasismilla ja lietsomalla vihaa ruotsin kieltä kohtaan - eli luomalla riitoja ja vastakkainasettelua etnisten ryhmien välille, sen sijaan että pyrkisivät sellaisen talvisodan hengen luomiseen, joka hyväksyisi kaikenkieliset ja kaikenväriset suomalaiset isänmaan rakentajiksi ja puolustajiksi - heidän "isänmaallisuutensa" vain tuhoaa ja särkee isänmaata ja palvelee näin ainoastaan murhan- ja sodanhimosta juopuneen Venäjän etuja.

I stället för att uppvisa en genuint fosterländsk och Rysslandkritisk attityd genom att knyta samarbetsrelationer med andra fosterlandsvänner, försöker Sannfinnarna snarare monopolisera fosterländskheten. Sannfinnarna fiskar efter röster genom rasism och svenskfientliga attityder - dvs genom att skapa motsättningar mellan etniska grupper i stället för att eftersträva en ny vinterkrigsanda som accepterar finländare som fosterlandets försvarare och byggare oberoende av deras modersmål och hudfärg - och sålunda är deras "fosterländskhet" endast ägnad till att skada och tillintetgöra fosterlandet och tjänar endast det mordlystna och krigiska Rysslands intressen.

PERUSSUOMALAISET EIVÄT OLE ISÄNMAALLISIA, JA KAIKKIEN ISÄNMAALLISIKSI ITSENSÄ KOKEVIEN ON SYYTÄ OLLA ÄÄNESTÄMÄTTÄ PERUSSUOMALAISIA.

SANNFINNARNA ÄR INTE FOSTERLÄNDSKA, OCH ALLA SOM UPPFATTAR SIG SJÄLVA SOM FOSTERLANDSVÄNNER BÖR LÅTA BLI ATT RÖSTA PÅ SANNFINNAR.